Suoraan sisältöön

Ympäristö mahdollistaa tai rajoittaa ansiotyötä – oletpa lyhyt tai pitkä

LYHTY-tutkimuksessa selvitettiin lyhytkasvuisten henkilöiden toimintakykyä ja haasteita esteettömyydessä ja yhdenvertaisuudessa.

Ansiotyössä olevien lyhytkasvuisten ja verrokkihenkilöiden työtyytyväisyydessä ei ollut eroa, eikä siinä kuinka paljon pystyy tekemään työtä. Osa lyhytkasvuisista koki, ettei lyhytkasvuisuudella ole merkitystä työssä. Osa tutkimukseen osallistuneista sanoi, että lyhytkasvuisuus oli estänyt heitä pääsemästä haaveammattiin tai rajoittanut heidän työuraansa.

Tutkimuksen mukaan lyhytkasvuisten henkilöiden liikkumisen haasteita olivat erityisesti kävely, porraskävely, julkisten liikennevälineiden käyttäminen ja seisominen pitkään ilman tukea. Myös liian korkealla olevien lipunmyynti-, pankki- ym. automaattien käyttö oli hankalaa.

Jos työhön sisältyi runsaasti lentomatkustamista, vaikeuksia saattoi syntyä pitkistä kävelymatkoista lentoasemilla. Tästä näkökulmasta esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoasemalle tullut liukukäytävä on erinomainen lisä.

Asenteissa edelleen parantamisen varaa

Lyhytkasvuisten ja verrokkihenkilöiden välillä ei ollut eroa tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden kokemuksessa. Asenteissamme on kuitenkin edelleen parantamisen varaa. Eräs lyhytkasvuinen henkilö sanoi, että opinto-ohjaaja oli pyytänyt häntä hakeutumaan itselleen paremmin soveltuvalle alalle yliopisto-opintojen sijaan.

Lyhytkasvuiset kokivat, että yhteiskunnan tukitoimet edistävät samanarvoisuutta ja arjessa selviytymistä. Tällaisia tukitoimia ovat esimerkiksi vammais-, kuljetus- ja kuntoutuspalvelut. Rakennetun ympäristön esteettömyys ja erilaisten palveluiden tasa-arvoinen saatavuus edistävät sekä lyhytkasvuisten että muiden toimintaesteisten henkilöiden elämää yhdenvertaisina kansalaisina.

Lataa LYHTY-raportti tästä.


Miten LYHTY-tutkimus tehtiin?

Tutkimus sisälsi haastattelun ja kyselyn, jotka pohjautuivat WHO:n Terveyden, toimintakyvyn ja toimintarajoitteiden ICF-luokituksen tuki- ja liikuntaelinsairaiden kuvauslomakkeeseen. Tutkimuksessa haastateltiin 14 lyhytkasvuista henkilöä. Kyselyn vastauksista analysoitiin 98 aikuisen lyhytkasvuisen ja heidän ikä-, sukupuoli- ja asuinkuntaverrokkeinaan 71 henkilön vastaukset.

Tutkimus rahoitettiin Invalidiliiton saamalla sosiaali- ja terveysministeriön Terveyden edistämisen määrärahalla, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen määrärahalla ja tutkimusryhmän jäsenten taustaorganisaatioiden omarahoituksella.


Teksti

Sinikka Hiekkala, FT, dosentti

tutkimusjohtaja

Invalidiliitto ry


Simple Share Buttons