Suoraan sisältöön

Vammaiset nuoret töihin osaaminen, ei vamma edellä

Kun vammaiset ihmiset kertovat työnhakukokemuksistaan, he mainitsevat usein että rekrytoinnissa ”tuijotetaan vain vammaa, eikä nähdä mitä osaan”. Rekrytointiammattilaisten mukaan opinnoistaan vastavalmistuneet osaavat kertoa mitä he ovat opiskelleet, mutta eivät mitä he osaavat. Osaamisen tunnistaminen ja siitä kertominen on tärkeää kaikille työnhakijoille, mutta erityisen tärkeää se on vammaisille. Vammaisen työnhakijan on hakutilanteessa monesti ylitettävä asenteellinen kynnys eli käännettävä huomio vammasta omaan osaamiseen.


Vammaisten nuorten polku työhön ei saa katketa kapeisiin ennakko-oletuksiin sopivasta opintoalasta tai laadukkaan uraohjauksen tai työnhakutaitojen puutteeseen.

Toinen yleinen ilmiö on, että vammaista ihmistä koetetaan sovittaa johonkin lokeroon. Kaikki autismin kirjon nuoret eivät halua opiskella koodareiksi ja pyörätuolia käyttävät merkonomeiksi. Urasuunnittelun ja ammatinvalinnan lähtökohtana tulisi vammaisenkin nuoren kohdalla olla yksilölliset valmiudet, taidot ja unelmat, eivät liian herkät oletukset sopivista opintoaloista tai vamman tuomista rajoituksista.

Osaaminen ratkaisee -hanke: tietoa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjauksesta

Osaaminen ratkaisee -hankkeessa (2015-2017) on tuotu tietoa vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjauksesta Hämeen ammattikorkeakouluun (HAMK). Vaikka korkeakouluissa ei juuri puhuta erityisen tuen opiskelijoista, käytännössä heitä on yhä enemmän. Esimerkiksi opiskelijoiden mielenterveysongelmat ovat yleistyneet voimakkaasti. Hankkeen tavoitteena on, että henkilöstö osaa tarjota jokaiselle opiskelijalle yksilöllistä ohjausta ja tukea. Korkeakoulun henkilökunta on perehtynyt mm. autismin kirjon ja mielenterveysongelmien huomioimiseen opetuksessa ja ohjauksessa. Vammaisjärjestöt ja kokemusasiantuntijat ovat tuoneet arvokasta erityisosaamista hankkeen koulutuksiin ja seminaareihin.

Opiskelijoiden urasuunnittelun tukemiseksi hanke on järjestänyt HAMKissa kaikille opiskelijoille avoimia uraverstaita. Verstaissa opiskelijat ovat saaneet valmiuksia analysoida omaa osaamistaan ja kertoa siitä työnantajille nykyaikaisin välinein, kuten LinkedIn-profiilin ja video-cv:n avulla.

Miten edistää korkeakoulutuksen saavutettavuutta?

Vammaiset nuoret ovat aliedustettuina korkeakouluissa väestöön nähden, vaikka korkeakoulutus parantaa merkittävästi heidän työllistymismahdollisuuksiaan. Olen koonnut joitakin suosituksia, miten saada lisää vammaisia nuoria korkeakoulutukseen ja sieltä työelämään:

  • Nuorille tarvitaan ammatillisia esikuvia ja perus- ja toisella asteella toimiville opoille ja nuorten vanhemmille tarvitaan lisää tietoa. Näitä suunnitelmia on lähdetty toteuttamaan Tarinoista voimaa -ESR-hankkeessa, joka kerää vammaisten korkeakoulutettujen uratarinoita verkkopalveluun.
  • Korkeakoulut voisivat hyödyntää vammaisjärjestöjä esim. opiskelijavalinnan pulmatilanteissa (soveltuvuus alalle) henkilöstökoulutuksessa ja opiskelijoiden ohjauksessa tukipalveluihin.
  • Korkeakoulujen tulisi varmistaa, että kaikilla opiskelijoilla on tasavertaiset mahdollisuudet saada uraohjausta ja työnhakutaitoja. Opintoihin kuuluvien harjoittelujen tekeminen ei aina riitä oman osaamisen ja tavoitteiden kirkastamiseen. Vammaiset opiskelijat voivat myös tarvita enemmän tukea harjoittelupaikan löytämiseen.
  • Jokaisessa korkeakoulussa tulisi olla päätoiminen esteettömyyssuunnittelija. Esteettömyyssuunnittelija tukee sekä henkilökuntaa että opiskelijoita hakuprosessissa, opetuksen saavutettavuudessa ja opintojen erityisjärjestelyissä. Esteettömyyssuunnittelija voi kehittää yhteistyötä myös ulkopuolisten tahojen kuten vammaisjärjestöjen kanssa. Tällä hetkellä kokoaikainen esteettömyyssuunnittelija on vain kolmessa suomalaisessa korkeakoulussa.
  • Korkeakoulujen tulee tarkkailla omia käytäntöjään, estävätkö fyysiset tilat, digitaaliset järjestelmät tai muut toimintatavat joitakin erityisryhmiä pyrkimästä korkeakouluun tai hankaloittavat opintojen suorittamista.

Työnantajilla on luonnollisesti hyvin tärkeä rooli nuorten työelämään pääsemisessä. Emme voi keskittyä vain työnhakutaitojen parantamiseen, jos rekrytoinnin todellisena esteenä ovat vastapuolen ennakkoluulot. Teemme Vamlasissa aktiivista yritysyhteistyötä ja lisäämme yritysten tietoa monimuotoisten työyhteisöjen eduista ja mahdollisuuksista.


Osaaminen ratkaisee -hankkeen (2015-2017) rahoittaja on Hämeen ELY-keskus / Euroopan sosiaalirahasto.


Sari Pohjola

Projekti- ja viestintäsuunnittelija

Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö (Vamlas)


Simple Share Buttons