Suoraan sisältöön

Työvalmentaja tukee räätälöidysti työntekijää ja -antajaa

Aapo Vuorio löysi oman alansa tavallaan jo lapsena. Koneista ja ulkotöistä kiinnostunut nuori mies lähti opiskelemaan kiinteistöalaa ja sai lopulta työpaikan harjoittelupaikastaan, Laajasalon opistosta. Helsingin kaupungin Tuetun työllistymisen palvelusta hän sai tuekseen työvalmentajan.

Aapo Vuorio (oik.) keittiössä tiskivuorossa. Vasemmalla työvalmentaja Aleksi Blomqvist, takana rehtori Juha Matti Holopainen ja keittiöemäntä Marita Savioja-Kumpulainen.

Yhden välioven ikkuna on särkynyt, ja kiinteistönhoitaja Aapo Vuorio sekä talokoordinaattori Oskari Tiensuu pohtivat, milloin lasin vaihto hoidettaisiin. Sitä ennen on tehtävä kiireelliset hommat, kuten hiekoitettava piha.

Helsinkiläinen Vuorio tuli Laajasalon opistoon harjoitteluun pari vuotta sitten. Hän on suorittanut kiinteistönhuollon perustutkinnon Kiipulan ammattiopistossa Hämeenlinnassa. Vuorion tehtäviin kuuluu mm. ruohonleikkuu ja haravointi, talvisin hiekoitus ja lumenluonti sekä pienet korjaustyöt.

”Olen pienestä asti tykännyt touhuta koneiden kanssa ja tehdä ulkotöitä. Työkoneet ovat täällä hyvät ja on mukava olla ihmisten kanssa tekemisissä”, Vuorio kertoo opiston ruokalassa kahvitauolla.

Käytännön asiat työsuhteen aloittamiseksi hoituivat Helsingin kaupungin Tuetun työllistymisen palvelun kautta. Sen asiakkaita ovat esimerkiksi kehitysvammaiset ja muut henkilöt, joiden on yleensä tavallista vaikeampi työllistyä avoimille työmarkkinoille. Vuoriolla on lievä kehitysvamma.

Tuetun työllistymisen palvelusta Vuorio sai rinnalleen työvalmentaja Aleksi Blomqvistin. Työ- tai työhönvalmentaja on sekä työntekijän että työnantajan tukena erilaisissa käytännön asioissa niin kauan, kuin tukea tarvitaan. Hän avustaa työnantajaa esimerkiksi palkkatuen hakemisessa ja työtehtävien räätälöinnissä. Työvalmentajan tuki on maksutonta.

Ammattiopintojen loppuvaiheessa olevien erityisopiskelijoiden oppilaitokset lähettävät Tuetun työllistymisen palveluun kutsun HOJKS:iin eli henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitteluun. Palvelusta tulee työvalmentaja tai -valmentajia kunkin opiskelijan HOJKS-palaveriin, jotta työelämään siirtyminen sujuisi mahdollisimman kitkattomasti

”Sijaistan muutaman kuukauden vakituista työvalmentajaa. Aapo oli minulle ennestään tuttu, koska olen ollut harjoittelussa tuen työn palvelussa. Olemme vähentäneet hänen tukeaan pikkuhiljaa, ja nykyisin käyn enää kolmen viikon välein keskustelemassa hänen kanssaan seuraavista tavoitteista. Saatamme esimerkiksi päivittää hänen urasuunnitelmaansa tai keskustella lomakausien työajoista”, Blomqvist kertoo.

Työnkuvaa laajennettiin pihatöistä keittiöön

Aapo Vuorion työnkuvaa on laajennettu kiinteistönhuoltotehtävistä avustaviin keittiötöihin, kuten laitoskeittiön astianpesukoneen käyttöön. Blomqvist on avustanut Vuoriota suorittamaan hygieniaosaamiskortin, jota tämä tarvitsee keittiössä työskennellessään.

Vuorio sai hiljattain hänen hygieniaosaamisensa todistavan kortin. Se vaaditaan keittiössä työskenteleviltä, vaikka ei olisi tekemisissä suoraan ruoka-aineiden kanssa.

”Keittiötyöt ovat olleet tavallaan uutta, mutta ovathan ne kotoa tuttuja hommia”, Vuorio toteaa.

Oskari Tiensuu sanoo, että työtoverina Vuorio on osoittanut oma-aloitteisuutta esimerkiksi lumitöiden tekemisessä.

”Kun vielä saisi kokeilla trimmeriä pensaiden siistimisessä”, Vuorio vastaa kysyttäessä uusista työtehtävätoiveista.

Hänen työaikansa on 4,5 tuntia päivässä kolmena päivänä viikossa. Ennen nykyistä työpaikkaa Vuorio on jo ollut vastaavissa tehtävissä Olympiastadionilla kesätöissä.

Vapaa-aikanaan helsinkiläisnuori soittaa rumpuja HelsinkiMission Resonaari-musiikkikoulussa ja harrastaa judoa. Kesällä hän on osallistunut Laajasalossa opiston taide- ja mediakursseille. Vuorio asuu ryhmäkodissa Herttoniemessä.

”Juttelemme siellä usein, miten töissä on mennyt. Kaikilla on oma työhönvalmentaja”, Vuorio kertoo.

”Työnantajat saisivat kysyä palveluita enemmän”

Ajatus kehitysvammaisten henkilöiden palkkaamisesta Laajasalon opistoon tuli alun perin opiston hallituksesta Jari Liimatalta, joka on toiminut mm. Kehitysvammatuki57 ry:ssä vapaaehtoisena ja rekrytoinut kahvila-ravintoloihinsa kehitysvammaisia ihmisiä. ”Tarvitaan töitä kehitysvammaisille” oli Liimatan viesti rehtori Juha Matti Holopaiselle.

”Ei minua kauan tarvinnut suostutella. Se oli mielestäni hyvä ajatus”, Holopainen virkkoo.

Harjoittelijoita on Laajasalossa ollut Kiipulan ammattiopiston lisäksi ainakin Invalidiliiton Validiasta ja Aula-työkodista. Sopivan työntekijän löytämiseksi ja käytännön asioiden selvittämiseksi alkoi yhteistyö Helsingin kaupungin tuetun työllistymisen palvelun kanssa.

Työvalmentaja Blomqvist toivoo, että työhönvalmennuksen tunnettuus työnantajien parissa kasvaisi, ja nimenomaan sen tarjoama apu työnantajalle. Tuki ei ole rajattu vain työntekijälle.

”Työvalmentajan palveluiden tiedustelussa on matala kynnys. Aloite voi tulla työllistymistä toivovalta itseltään, hänen omaisiltaan, sosiaalityöntekijältä tai vaikka koululta. Palveluita voivat saada helsinkiläiset aikuiset kehitysvammaiset, autismin kirjoon kuuluvat henkilöt, ADHD-diagnoosin omaavat henkilöt tai dysfaatikot. Myös henkilön motivaatio palkkatyöhön ja tuen tarve arvioidaan palvelussa”, Blomqvist sanoo.

”Haluan korostaa, että työnantaja voi olla meihin yhteydessä, jos haluaa palkata työntekijän Tuetun työllistymisen palvelun kautta. Me tunnemme asiakkaamme hyvin ja osaamme tarjota sopivia työntekijöitä haastatteluun”, Blomqvist vinkkaa.

Aleksi Blomqvist kertoo, että Tuetun työllistymisen palvelun tavoitteena on tukea kehitysvammaisia ja muita vaikeasti työllistyviä henkilöitä aina palkkatyöhön.

Teksti ja kuva: Kati Savela

Simple Share Buttons