Suoraan sisältöön

Työturvallisuus ja työterveys kuuluvat kaikille – myös osatyökykyisille

Suomessa työpaikoilla on lakisääteinen rooli huolehtia työntekijöidensä turvallisuudesta ja terveydestä työntekijöiden yksilölliset tekijät huomioiden. Tämä edellyttää työnantajilta jatkuvaa vaarojen ja haittojen tunnistamista siten, että työn ja toiminnan luonteen lisäksi huomioidaan työntekijän ikä, sukupuoli, ammattitaito ja muut henkilökohtaiset tekijät.

Kuntoutussäätiön 2019 toteuttaman sosiaali- ja terveysministeriön työympäristön ja työhyvinvoinnin linjausten toimeenpanoa kartoittavan selvityksen (Pitkänen ym. 2019) tulokset osoittivat, ettei etenkään pienillä työnantajilla ole riittävästi tietoa ennalta ehkäisevästä työntekijän ja työyhteisöjen riskien kartoittamisesta ja hallinnasta. Lisäksi varhaiseen puuttumiseen liittyvästä työterveyshuollon velvoitteesta ei ole riittävää tietoa pienten työnantajien keskuudessa.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuonna 2013 noin 1,9 miljoonalla henkilöä, joilla on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma ja noin 600 000 henkilöä arvioi oman sairautensa tai vammansa vaikuttavan heidän työhönsä tai mahdollisuuksiinsa saada työtä. Koska osatyökykyisyys vaikuttaa eri työtehtävissä eri tavoin, on työnantajan vastattava työn mitoituksesta yksilöllisesti kunkin työntekijän kohdalla. Osatyökykyisyyden lisäksi työelämän muutokset, kuten etätyö, mobiili työ, aivotyö, avokonttorityöskentely, useille työnantajille tehtävä työ, työ palkkatyön ja yrittäjyyden välimaastossa, työ monityönantajaisissa työpaikoissa sekä epätyypilliseen aikaan tehtävä työ, vaikuttavat kaikki työnteon rasittavuuteen.

Valtio on panostanut työterveyden ja työturvallisuuden edistämiseen Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset 2030 -strategialla, joka on laadittu vuonna 2019 sosiaali- ja terveysministeriön, tutkimuslaitosten ja työmarkkinajärjestöjen yhteistyönä. Linjausten päätavoitteena on, että työ on terveellistä ja turvallista kaikille, riippumatta toimialasta, työn tekemisen muodosta tai työpaikan koosta. Työterveyshuoltolaki edellyttää, että työnantajan on sekä kustannettava työterveyshuolto että edistettävä työntekijöiden työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa osana työyhteisön toimintaa.

Kuntoutussäätiön selvitti vuonna 2017 osatyökykyisten työvoiman kysyntää ja siihen liittyviä kehittämistarpeita työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta. Selvityksessä kävi ilmi, että työnantajat tarvitsevat tietoa osatyökykyisten rekrytoinnista ja osatyökyisten palkkaukseen saatavasta tuesta. Käytännönläheinen ja kokemusperäinen tieto tukisi osatyökykyisen rekrytointiprosesseja. Lisäksi työnantajat tarvitsevat tietoa käytössä olevista keinoista osatyökykyisten tuottavuuden aleneman ja riskien kompensoinnin keinoista.

Työturvallisuuteen ja työterveyteen liittyvät asiat eivät ole vain velvollisuuksia, vaan ne tuottavat inhimillisiä ja taloudellisia tuloksia. Työntekijälle mielekäs työ ja hyvät työolot lisäävät kokonaisvaltaista hyvinvointia ja elämänlaatua sekä lisäävät työyhteisöjen tuottavuutta ja kilpailukykyä. Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjauksissa 2030 onkin yhtenä keskeisenä tavoitteena, että työturvallisuus- ja työterveysasiat ovat osa organisaation strategista johtamista.

Osatyökykyisten työssä pysymisellä ja työhön paluun edistämisellä saadaan laajaa yhteiskunnallista ja taloudellista hyötyä. Sosiaali- ja terveysministeriön vuoden 2012 tietoihin perustuvien laskelmien mukaan menetetyn työpanoksen kustannukset kansantaloudelle olivat 2 miljardia euroa kuukaudessa. Kustannukset sisältävät sairauspoissaoloista, sairaana työssäolosta, työkyvyttömyyseläkkeistä, työtapaturmista, ammattitaudeista ja työikäisen väestön terveydenhuollosta koituvat kustannukset. Työnantajilla ja heidän toimillaan on suuri vaikutus näiden kustannusten syntymiseen. Kaikkien työntekijöiden, myös osatyökykyisten, työkykyjohtaminen ja työhyvinvoinnin edistäminen on siten tärkeä osa työpaikkojen johtamista.

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjauksissa 2030 korostetaan, kuinka jokaisella työelämään siirtyvällä, työelämässä toimivalla työnantajalla, työntekijällä ja yrittäjällä, tulee olla riittävä työterveys- ja työturvallisuusosaaminen. Kuntoutussäätiön toteuttaman työympäristön ja työhyvinvoinnin linjausten toimeenpanoa kartoittavan selvityksen mukaan tietoa on olemassa, mutta työnantajat tarvitsevat tukea sen löytämiseen. Sosiaali- ja terveysministeriö on mukana kehittämistyössä, jossa tekoälyä hyödynnetään työturvallisuus- ja työterveystiedon löytämisessä. Tekoälyä hyödyntämällä helpotetaan tiedon löytämistä ja käytäntöön viemistä työpaikoilla. Luotettavaa tietoa työturvallisuuteen ja työterveyteen liittyen on saatavilla tällä hetkellä mm. tyosuojelu.fi-sivuston ja puhelinpalvelun, suomi.fi-sivuston sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaa tekevän Työterveyslaitoksen sekä yleistä ja toimialakohtaista tietoa tarjoavan Työturvallisuuskeskuksen sivustoilta. Myös työssä olevien ja työelämään pyrkivien osatyökykyisten huomiointia varten on olemassa palveluita ja verkkosivustoja.

On tärkeää saada tavoitteet tuloksiksi työpaikkojen osaamisen kehittämisessä, työntekijöiden työhyvinvoinnissa ja tuottavuudessa sekä työpanosten menettämisen estämisessä. Tie työelämään -sivuston tunnettuuden lisääminen mm. käynnistyvässä työkykyohjelmassa olisi yksi konkreettinen keino lisätä tietoa työnantajien keskuudessa.

Lähteet:

  • Pitkänen S., Harju H., Heikkilä M., Laasanen O., Vainio A. & Paavola J-M. (2019). Tavoitteet tuloksiksi. Selvitystyö Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjauksiin vuoteen 2030 liittyen. Kuntoutussäätiön työselosteita 63/2019.
  • Ala-Kauhaluoma M., Kesä M., Lehikoinen T., Pitkänen S. & Ylikojola P. (2017). Osatyökykyisistä osaavaa työvoimaa. Osatyökykyisten työvoiman kysyntää ja sen kehittämistä koskeva tutkimus. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 42/2017. Työ- ja elinkeinoministeriö, Helsinki.

 

Sari Pitkänen

Kuntoutussäätiö/Ramboll Finland Oy

 

Henna Harju

Kuntoutussäätiö

Simple Share Buttons