Suoraan sisältöön
Piia Rajakallio Fazerilta ja Maria von Bonsdorff Uudenmaan TE-keskuksesta.
Vasemmalla Piia Rajakallio, oikealla Maria von Bonsdorff. Kuvaaja: Kim Kauppinen, Kuulu Oy

Vipuvoimaa EU:lta Euroopan aluekehitysrahasto Vipuvoimaa EU:lta 2014-2020

Osatyökykyisten tärkeä panos työelämässä

Useiden selvitysten mukaan 75 prosenttia rekrytoijista suhtautuu avoimesti osatyökykyisiin, mutta ainoastaan 25 prosenttia palkkaa osatyökykyisen. Osatyökykyisillä on kuitenkin runsaasti käyttämätöntä potentiaalia ja annettavaa työelämälle.

Osatyökykyisellä henkilöllä on käytössään vain osa työkyvystään, ja osatyökykyisyys on aina yksilöllistä. Osatyökykyisiä voivat olla niin vammaiset tai pitkäaikaissairaat kuin vakavasta sairaudesta tai kriisistä toipuvatkin. Myös pitkäaikaistyöttömät – joiden työ- tai toimintakyky on alentunut vamman, sairauden tai sosiaalisten syiden takia – ovat osatyökykyisiä.

Jotta osatyökykyinen voi saada hänelle kuuluvia palveluita, hänellä tulee olla diagnosoitu sairaus tai vamma, joka vaikuttaa hänen työllistymiseensä.

Varsinais-Suomen ELY-keskus koordinoi Työtä kykyjesi mukaan -yritysviestintää yhdessä järjestöjen, TE-toimistojen ja ministeriöiden kanssa. Viestinnän tavoitteena on lisätä työnantajien tietoa osatyökykyisten rekrytointien mahdollisuuksista ja auttaa osatyökykyisiä työllistymään.

TE-toimistojen työkykykoordinaattorit hoitavat osatyökykyisten rekrytointipalveluja yhdessä asiakkaiden, työhönvalmentajien sekä eri yritysten, järjestöjen ja henkilöstövuokrausfirmojen kanssa.

Oikeat palvelut työllistämisen tukena

Työllistymisvaiheessa pyritään aina ensin etsimään asiakkaalle ratkaisu, jossa vammasta tai sairaudesta olisi mahdollisimman vähän haittaa. Sekä työnantajia että osatyökykyistä työnhakijaa autetaan tarjoamalla erilaisia tuki-, apu- ja palvelumuotoja.

Rekrytointi voi esimerkiksi alkaa työkokeilulla, jossa selvitetään, millaista osaamista työntekijällä on ja miten hän soveltuu työtehtäviin. Palkkatuen avulla yritys saa työntekijän, jonka palkka hoituu osittain palkkatuen avulla. Henkilökohtainen työhönvalmentaja toimii puolestaan tarpeen vaatiessa osatyökykyisen apuna työn aloituksessa.

Jos osatyökykyisen työntekijän sairaus tai vamma vaatii erityisiä työvälineitä tai muutostöitä työpaikalla tai toinen työtekijä auttaa toista, työnantaja voi hakea niihin työolosuhteiden järjestelytukea.

Osatyökykyinen työnhakija voi pyytää omasta TE-toimistostaan todistuksen osatyökykyiselle työnhakijalle. Kun hänet on merkitty asiakasrekisteriin osatyökykyisenä työnhakijana, ei työkyvyttömyyseläke vaikuta suurtyönantajan työeläkemaksuluokkaan, jos hänestä tulee työkyvytön viiden ensimmäisen työvuoden aikana.

Osatyökykyisten rekrytoimiseksi yritysten ja järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö on avainasemassa. Esimerkiksi järjestöjen omat työllistymishankkeet voivat tarjota lukuisia työpaikkoja osatyökykyisille. Yritysyhteistyö vaatii aikaa, verkostoitumista ja kontakteja, jotta prosessi lähtee juurtumaan yrityksissä. Yhteistyö ei saisi olla kiinni yhdestä henkilöstä, jottei se katkeaisi henkilön siirtyessä muualle töihin.

Työkykykoordinaattorit etsivät ja kartoittavat sopivia yrityksiä, joilla on tarvetta ja tahtoa palkata osatyökykyisiä henkilöitä. Yritysvierailujen tavoitteena on kertoa palveluista, tutustua työkykyjohtamisen eri tapoihin ja etsiä mahdollisia työpaikkoja. Yhteistyö yritysten kanssa voi olla myös henkilöstöpuolen kouluttamista esimerkiksi työkyvyn laskemisen suhteen. Luottamusmiehille on tärkeää saada tietoa siitä, ettei työtuntien alentaminen välttämättä ole heikennys työoloissa, vaan tapa saada työsuhde jatkumaan eikä päättymään sairaslomien päätteeksi.

Yritykset voivat myös ottaa suoraan yhteyttä työkykykoordinaattoreihin, jos heillä on halukkuutta lähteä mukaan työllistämään osatyökykyisiä.

Fazer toimii rohkeana suunnannäyttäjänä

Uudenmaan TE-toimiston, Fazerin ja kouluttajakumppanina toimineen Suomen Diakoniaopiston yhteistyö on osoittautunut toimivaksi ja hedelmälliseksi. Fazer haluaa investoida suomalaiseen työhön ja tulevaisuuteen ja tarjota töitä kaikenlaisille työntekijöille. 125 mahdollisuutta työelämään -hankkeen avulla on haluttu tarjota työtä myös heille, joiden työllistyminen ei ole itsestäänselvyys.

Hankkeen alussa Fazerilla panostettiin rekrytointiin ja mietittiin tarkkaan, millaisia tehtäviä on tarjolla ja missä nähdään eniten potentiaalia onnistua sekä millaisia henkilöitä tai osaamista taloon tarvitaan. Koulutusohjelmaan osallistuneille valittiin kunkin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin ja kokemukseen sopiva työ ja tiimi sekä heidät perehdytettiin työhönsä huolella. Kouluttajat, Fazerin rekrytointiasiantuntijat ja esimiehet ovat seuranneet henkilöiden työssäjaksamista ja -pärjäämistä on seurattu koko hankkeen ajan. Hankkeen tärkeimmät opit ovat työpaikalla saadun tuen merkitys, mahdollisuudet työpaikalla oppimiseen ja työyhteisöön kuulumisen tunteen kokemus.

Hyvänä esimerkkinä toimii eräs hankkeeseen osallistunut henkilö, jota pyydettiin päivittäin lounaalle muun tiimin kanssa. Hän halusi kuitenkin syödä yksin. Tiimi pyysi häntä sinnikkäästi mukaan joka päivä, kunnes eräänä päivänä henkilö oli valmis syömään samassa pöydässä muun tiimin kanssa.

Esimerkki kertoo siitä, että pienetkin asiat luovat itseluottamusta ja oman arvon tunnetta: tärkeää voivat olla mukavat työkaverit ja se, että oppii uutta, tuntee tulevansa hyväksytyksi sellaisena kuin on ja että töissä on mukava olla.

Työtä osaaminen edellä

Tämän päivän trendi on se, että työpaikoille haetaan hyviä tyyppejä, jotka ovat sosiaalisia moniosaajia. Tällä hetkellä vallitsee melko yksipuoleinen näkemys siitä, millainen on hyvä työntekijä. Jos henkilö poikkeaa muotista, voi olla, ettei hän tule valituksi. Pikemminkin olisi tärkeää ajatella, että kun työhön perehdytys on kunnossa ja ihminen pääsee rauhassa solahtamaan työyhteisöön, hieman erilainenkin työntekijä voi olla erittäin hyvä työssään.

Aiemmin oli paljon ihmisiä, jotka hoitivat töitä suppealla osaamisalueella, esimerkiksi arkistoissa tai sairaaloissa. On luonnollista, että työntekijän – jolla on vaikkapa oppimiseen liittyviä haasteita tai kehitysvamma – kanssa toimiminen vaatii esimieheltä erilaista osaamista ja asennetta. Meiltä ja maailmalta on kuitenkin lukuisia esimerkkejä yrityksistä, joille monimuotoisuus on arkipäivää eivätkä erityistarpeet ole rekrytoinnin esteenä. Mitä rajoittuneempi työkyky on, sitä tärkeämpää on mennä osaaminen edellä.

 

Piia Rajakallio, rekrytointipäällikkö, Oy Karl Fazer Ab

Maria von Bonsdorff, työkykykoordinaattori, Uudenmaan TE-toimisto

Kiinnostuitko työllistämisestä? Voisiko sinunkin yrityksesi olla mukana tarjoamassa työtä? Ota yhteyttä oman paikkakuntasi TE-toimiston työkykykoordinaattoriin tai yritysasiantuntijoihin.

RekryKoulutus on hyvä vaihtoehto, jos et löydä työnantajana ammattitaitoisia työntekijöitä

sydän-ikoni

koulutus räätälöidään yrityksen tarpeisiin

sydän-ikoni-2

koulutus kestää pääsääntöisesti 3–9 kuukautta

suurennuslasi-ikoni

koulutus antaa opiskelijoille pätevyyden tiettyyn ammattiin tai työtehtävään

Jaa tarina:

Simple Share Buttons