Suoraan sisältöön

Työkykyohjelman juttusarja: Tutkimuksella voidaan jäsentää monimutkaisuutta, myös Työkykyohjelmassa

4.10.2021

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) Työkykyohjelman hankkeet ovat suuren ja monimutkaisen tehtävän äärellä. Ohjelman tavoitteet koskevat niin työkyvyn tukea tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksissa kuin työllistymistä tukevia menetelmiäkin sosiaalihuollossa. Nämä kokonaisuudet koskevat hankealueilla hyvin laajaa toimijajoukkoa. Lisäksi käynnissä on useita muita kehittämis- ja uudistushankkeita, kuten työllisyyden kuntakokeilu ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus.

Samat monimutkaisuuden haasteet koskevat myös 22 alueellisen hankkeen arviointia. Työkykyohjelman arviointi- ja seurantatutkimuksen toteuttavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Työterveyslaitos. Tutkimuksemme tavoitteena on tuottaa tietoa hankkeiden toimeenpanosta, tuloksista, vaikutuksista ja vaikuttavuudesta sekä kohderyhmän palvelujen ja etuuksien yhteensovittamisesta. Tutkimuksella tuetaan myös sosiaaliturvauudistuksen valmistelun tietopohjaa.

Kompleksisuus arviointitutkimuksessa

Arviointitutkimuksessa monimutkaisuuden tai kompleksisuuden näkökulma on ollut vahvasti esillä 1990-luvulta lähtien ja voimistunut edelleen 2000-luvulla. Taustalla on useita syitä ja kehityskulkuja.

Ensinnä muutosta voidaan nähdä hallinnossa ja toimintapolitiikoissa, joissa on tunnistettu ns. ilkeiden ongelmien monisyisyys ja siten tarve yhdistää eri hallinnonaloja ja niiden toimia. Tämä ilmenee muun muassa laajoina yhteiskunnallisina kehittämisohjelmina. Monimutkaisissa yhteiskunnallisissa ongelmissa, kuten osatyökykyisyys tai työttömyys, ei ole yhtä toimenpidettä, jolla ongelma voitaisiin ratkaista, eivätkä eri toimenpiteiden syy-seurausketjut ole yksiselitteisiä tai lineaarisia. Vaikutukset syntyvät usein vuosien tai jopa vuosikymmenien aikajänteellä.

Kyse on myös siitä, millaisin menetelmin tällaisista moniulotteisista ohjelmista saadaan luotettavaa tutkimustietoa. Perinteisesti ns. RCT-mallia eli satunnaistettua kontrolloitua koeasetelmaa on pidetty parhaimpana interventiotutkimuksessa. Laajoissa yhteiskunnallisissa kokeiluissa ja kehittämishankkeissa koeasetelmien luominen on käytännössä usein vaikeaa tai jopa mahdotonta. Interventio ei ole yksi selkeä toimenpide vaan pikemminkin kokoelma erilaisia toimia, joita voidaan soveltaa eri tavoin. Koeasetelma ei tällaisessa tilanteessa yksin tuota riittävää tietoa toimien vaikuttavuudesta.

Tarvitaan myös tietoa siitä, mitä intervention ”mustassa laatikossa” tapahtuu eli miten havaitut tulokset ja vaikutukset syntyvät. Systeemisen näkökulman mukaan syy-seuraussuhteisiin vaikuttavat useat eri tekijät liittyen muun muassa toiminnan laajempaan yhteiskunnalliseen kontekstiin, toimintaympäristöön, toimeenpanon käytännön toteutukseen ja mukana oleviin toimijoihin. Tulosten ja vaikutusten arviointiin tulee siten yhdistää prosessiarviointia eli toimeenpanoa koskevaa tietoa.

STM:n Työkykyohjelman arviointi- ja seurantatutkimuksen lähtökohdat

Työkykyohjelman arviointi- ja seurantatutkimuksessa pyrimme ottamaan moniulotteista hankekokonaisuutta haltuun hyödyntäen kompleksisten interventioiden arvioinnista kertynyttä tietoa. Tunnistamme, että kyse on paitsi ohjelman toimien ja tavoitteiden moninaisuudesta, myös toimintaympäristön moninaisuudesta. Valtakunnallisten uudistusten ja muutosten lisäksi hankealueiden tarpeet, toimijat ja toiminta-alueet ovat erilaisia.

Näemme, että arvioinnissa tulee huomioida eri näkökulmia. Keräämme tietoa ja näkemyksiä hankkeiden johdolta ja työntekijöiltä sekä asiakkailta ja eri sidosryhmiltä saadaksemme mahdollisimman kattavan kuvan ohjelman toimeenpanosta, tuloksista, vaikutuksista ja vaikuttavuudesta.

Käytämme tutkimuksessa niin määrällisiä kuin laadullisiakin tutkimusmenetelmiä. Keräämme hankkeista tietoa erilaisin kyselyin ja haastatteluin sekä asiakirja-aineistoa ja havainnointia käyttäen sekä muodostamme kattavan rekisteriaineiston hankkeiden osallistujista. Erilaiset menetelmät tuottavat omanlaistaan tietoa ja täydentävät toinen toisiaan.

Vaikuttavuuden ymmärrämme laajemmin tavoitteiden suuntaisena muutoksena kuin lineaarisena syy-seuraussuhteena. Samalla olemme kiinnostuneita myös niistä ennakoimattomista vaikutuksista, joita ohjelmassa voi syntyä.

Viimeisenä, muttei vähäisimpänä, teemme tiivistä yhteistyötä hankkeiden kanssa tutkimusaineiston keruussa. Tämä lisää myös ymmärrystämme hankkeiden tavoitteista, toimista ja toimintaympäristöstä.

Näillä keinoin uskomme pystyvämme jäsentämään Työkykyohjelman moniulotteista kokonaisuutta ja tuottamaan luotettavaa tietoa hankkeiden toimeenpanosta, tuloksista, vaikutuksista ja vaikuttavuudesta, kaikessa monimutkaisuudessaan.

Peppi Saikku
tutkimuspäällikkö
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Matti Joensuu
vanhempi tutkija
Työterveyslaitos

Lisää tietoa Työkykyohjelmasta

STM:n työkykyohjelmasivusto
STM:n alueelliset hankkeet

THL:n työkyohjelmasivusto
Työterveyslaitoksen työkykyohjelmasivusto
TEM:n työkykyohjelmasivusto

Aiheesta lisää Työkykyohjelman juttusarjassa

Nikkilä, M. (2021) Työkykyohjelma pirullisten ongelmien äärellä. Työkykyohjelman juttusarja. Blogikirjoitus Tietyoelamaan.fi-palvelussa. 9.6.2021.

Muu kirjallisuus

Barbrook-Johnson, P. ym. (2021) Policy evaluation for a complex world: Practical methods and reflections from the UK Centre for the Evaluation of Complexity across the Nexus. Evaluation, Vol. 27(1) 4–17.

Juvonen-Posti P., Saikku P. ja Turunen J. (toim.) (2020) Elinikäistä osallistumista vai elämää työ edellä? Työikäisten monialaisten palveluiden yhteensovittaminen ja vaikuttavuuden arviointi -loppuraportti. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:40.

Koivisto, J. (2021) Lineaarisesta systeemiseen vaikuttavuuskäsitykseen. Blogikirjoitus Innokylässä. 23.03.2021.

Minary, L. ym. (2019) Which design to evaluate complex interventions? Toward a methodological framework through a systematic review. BMC Medical Research Methodology (2019) 19:92.

Moore, G.F. ym. (2015) Process evaluation of complex interventions: Medical Research Council guidance BMJ 2015;350:h1258.

Sanderson, I. (2000) Evaluation in Complex Policy Systems. Evaluation, Vol 6(4): 433–454.

Simple Share Buttons