Suoraan sisältöön

Työkykykoordinaattori on työnhakijan tai -tekijän sparraaja

Uudenmaan TE-toimiston asiantuntija Sari Tuominen sai koulutuksen työkykykoordinaattoriksi sosiaali- ja terveysministeriön Osatyökykyiset työssä -ohjelman kautta. Koordinaattorina hän tuntee Suomen järjestelmät ja tuet, ja osaa siten auttaa työnhakijaa entistä monipuolisemmin.

 

Sari Tuominen aloitti STM:n ohjelmassa syksyllä 2013 ja työn ohessa käyty työkykykoordinaattorin koulutus kesti seuraavan vuoden. Työkykykoordinaattori on henkilö, joka voi toimia esimerkiksi työpaikkojen, TE-toimiston tai työterveyshuollon palveluksessa. Hänen tehtävänsä on auttaa työntekijöitä tai -hakijoita esimerkiksi löytämään keinoja jatkaa työssä, vaihtaa työnkuvaa, kouluttautua uudelleen tai hakeutua kuntoutukseen. Työkykykoordinaattori etsii yhdessä asiakkaan kanssa asiakkaalle parhaiten sopivan ns. räätälöidyn ratkaisun kaikista olemassa olevista keinoista, etuuksista ja palveluista.

Tuominen työskentelee tuetun työllistymisen palvelulinjalla. Sillä palvellaan työnhakijoita, jotka tarvitsevat yksilöllistä ja pitkäkestoista tukea ja ohjausta työllistyäkseen tai löytääkseen muun ratkaisun. Työllistymisen tueksi on käytössä esimerkiksi työhönvalmennusta, palkkatukea tai työkokeilua.

 

Sari Tuominen toimii Uudenmaan TE-toimistossa työkykykoordinaattorina, jonka tehtävänä on mm. pitää yllä osatyökykyisen työnhakijan motivaatiota ja omatoimisuutta.
Sari Tuominen toimii Uudenmaan TE-toimistossa työkykykoordinaattorina, jonka tehtävänä on mm. pitää yllä osatyökykyisen työnhakijan motivaatiota ja omatoimisuutta.

 

Iso osa työnkuvaa on verkostoituminen ja oman tietämyksen syventäminen sekä tiedon jakaminen TE-toimiston palveluista syntyneiden verkostojen kautta. Työkykykoordinaattori voi auttaa hakijaa esimerkiksi kriittisissä siirtymävaiheissa ja pitää huolen siitä, että hakijan työnhakusuunnitelma etenee.

”Toimin TE-toimistomme edustajana verkostokumppaneiden suuntaan. Heitä ovat esimerkiksi työhönvalmentajat, työeläkelaitokset, Kela, kunnan sosiaali- ja terveystoimi, osatyökykyisten työllistymistä tukevat hankkeet ja järjestöt. Työkykykoordinaattorikoulutuksen aikana minulla oli painopisteenä seurata mielenterveyskuntoutuja-asiakkaiden työllistymistä, ja siksi mm. Mielenterveyden keskusliitto sekä Klubitalot tulivat tutuiksi yhteistyökumppanina”, Sari Tuominen kertoo.

Tuominen tekikin työkykykoordinaattorikoulutukseen kuuluneen kehittämistehtävänsä mielenterveyskuntoutujan työllistymispolkujen onnistumisista ja haasteista.

Koordinaattorin järjestelmien tuntemus asiakkaalle etu

Vuoteen 2015 saakka Tuominen teki työkykykoordinaattorin työtä oman työnsä ohessa, mutta nykyisin hänen työajastaan 50 prosenttia on osoitettu tälle toimenkuvalle. Muu aika on asiakkaiden vastaanottamista, missä hän voi myös hyödyntää koordinaattorin osaamistaan. Toisin sanoen kartoittaa laajasti eri vaihtoehtoja, joilla asiakas pääsee eteenpäin työnhaussa tai työllistymistä edistävissä tavoitteissa. Tuominen on ollut aiemmin TE-toimistossa kuntoutusneuvojana, joten hän tuntee hyvin mm. kuntoutusjärjestelmän, mistä asiakas usein tarvitsee tietoa.

Syyskuussa 2016 aloitti Uudenmaan TE-toimistossa toinen työkykykoordinaattori, joka toimii Varsinais-Suomen ELY-keskuksen koordinoimassa valtakunnallisessa hankkeessa. Uuden työkykykoordinaattorin toimipiste on Espoossa. Tuomisen ja hankkeen työkykykoordinaattorin toimenkuvat eivät ole täysin samat, vaan hankkeessa toimivan koordinaattorin tehtävänä on kehittää vaihtoehtoisia osatyökykyisten palvelumalleja osaksi TE-palveluja.

”Asiakkaistani on iso osa monen tahon yhteistyötä tarvitsevia ihmisiä, joilla on haasteita vähintään kahdella elämän osa-alueella. Tapaan heitä yksilöllisen tarpeen mukaan, ja pidämme yhteyttä myös sähköpostitse tai puhelimitse”, Tuominen kertoo.

Pitkäjänteisyys ja oikea ajoitus asiantuntijuuden ydin

Asiakkaiden yleisimpiä vaikeuksia ovat lyhyen tai pitkäkestoisen työttömyyden lisäksi mielenterveys-, päihde- sekä tuki- ja liikuntaelinongelmat. Taloudellinen epävarmuus ja sosiaaliset ongelmat lomittuvat, ja vaaditaan pitkäjänteistä ponnistelua, että vyyhti lähtee purkautumaan jostain päästä.

”Asiakkaalle on oltava aikaa. Hänen asiansa eivät selviä parissa viikossa eivätkä usein puolessa vuodessakaan. Joidenkin kanssa asiakassuhde jatkuu niin pitkään, että ennätän nähdä ilahduttavia onnistumisia ja etenemistä. Täytyy olla myös valppaana, milloin on otollinen hetki ehdottaa asiakkaalle seuraavaa vaihetta”, Sari Tuominen sanoo.

Lisää aikaa asiakkaalle mahdollistaa tiiviin yhteydenpidon kokeilu, joka on käynnissä Uudenmaan TE-toimiston tuetun työllistymisen palvelulinjalla. Asiakkaisiin, jotka ovat avoimien työmarkkinoiden kynnyksellä, pidetään viikoittain yhteyttä ja pohditaan yhdessä aktiivisia toimia työllistymisen vauhdittamiseksi.

”Saatan antaa heille kotitehtäviäkin. Kokeilu jatkuu ainakin vuoden 2016 loppuun, ja voi jopa olla, että se jää pysyväksi toimintatavaksi meille”, Sari Tuominen toivoo.

Eri tahojen yhteistyö auttaa viranomaisia ja työnhakijoita

Työhönvalmennus on yksi työn saamista edistävä keino, joka TE-toimistoilla on käytössään. Sitä osoitetaankin vaikeasti työllistyville asiakkaille. ELY-keskukset ostavat palvelun kilpailutuksen kautta sopimusperusteisesti muutamilta alueensa toimijoilta.

Tuominen kuvailee työkykykoordinaattoria asiakkaan tukihenkilöksi, joka tuntee tämän kokonaistilanteen. Se on myös asiakkaiden harras toive.

”Työnhakija on usein hämillään siitä, miten Suomen järjestelmä menee kaikkine eri tahoineen, ja koordinaattori voi pitää näitä lankoja käsissään. Itsellekin on helpottavaa, että esim. TE-toimisto, sosiaalitoimisto ja Kela tekevät jo yhteistyötä.”

”Näen tärkeänä, että hallitus panostaa osatyökykyisten työllistymisen tukemiseen kärkihankkeilla. TE-palvelujen ja työ- ja elinkeinoministeriön on hyvä olla vahvasti mukana. Hankkeiden avulla voidaan luoda strategiaa osatyökykyisten työllistämisen parantamiseksi”, Tuominen sanoo.

 

teksti: Kati Savela

 

Simple Share Buttons