Suoraan sisältöön

Menestyvällä yrittäjällä on hyvä tukiverkosto


Aina voi kokeilla, eikä epäonnistumistakaan tarvitse pelätä, kannustaa Jaana Argillander.

 

 

Menestyvälle näkövammaiselle yrittäjälle on tyypillistä usko omaan osaamiseen, kova tahto tehdä ja periksiantamattomuus. Menestyvällä yrittäjällä on myös ympärillään monenlaisesta osaamisesta koostuva verkosto.

Työssäni yrittäjyysneuvojana olen tavannut monia näkövammaisia menestyviä yrittäjiä. Koulutus on edellytys menestykselle, mutta ennen kaikkea tarvitaan halua oppia jatkuvasti uutta, sillä asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin pitää osata mukautua.

Varsinaisen ammatin lisäksi tarvitaan osaamista sähköisissä ympäristöissä toimimiseen. Lisäksi näkövammainen yrittäjä tarvitsee tietoteknisten apuvälineiden hallintaa muun muassa sähköisten asiakashallintajärjestelmien käytössä ja verkkomarkkinoinnissa. Toisaalta digitaalisissa ympäristöissä toimiminen ei aina ole omasta osaamisesta kiinni, koska sähköiset palvelut ja työkalut eivät ole näkövammaisen apuvälineillä useinkaan saavutettavissa.

Menestyvällä näkövammaisella yrittäjällä on oman osaamisen lisäksi monenlaisesta osaamisesta koostuva verkosto ympärillään, ja hän osaa hyödyntää resursseja laajasti. Hän osaa selvittää ammattilaisten tarjoamat tuet ja palvelut, kuten kuljetuspalvelut ja henkilökohtaisen avun sekä ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet muun muassa avustusten ja apuvälineiden hakemisessa. Lisäksi hän osaa hyödyntää yrittäjille tarjolla olevia monipuolisia neuvonta-, ohjaus- ja koulutuspalveluja.

Jotta yrittäjänä työpäivät sujuisivat mutkattomasti ilman näkövamman tuomia hidasteita, on perheen, tuttavien ja kollegoiden tuki usein tärkeää. Näin esimerkiksi silloin, kun pitää kuskata tavaraa messuosastolle tai kuvittaa nettisivuja. Puhumattakaan kannustuksesta, jota vammaisena ei aina välttämättä saa muualta kuin lähipiiristä.

Joskus yrittäjyys on ainoa vaihtoehto

Näkövammaisille liiketoiminnan harjoittaminen voi usein olla ainoa vaihtoehto työllistyä ja hankkia toimeentuloa. Toimiala, esimerkiksi fysioterapia-ala, saattaa jo sinänsä olla sellainen, että koulutuksesta valmistuneet työllistyvät pääosin yrittäjinä. Myös haasteet saada vammaisena työtä toisen palveluksessa pakottavat pohtimaan oman yrityksen perustamista.

Monelle näkövammaiselle työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla työskentely on mahdollista ainoastaan yrittäjänä, jolloin tulojaan voi säädellä eläkkeen ansaintarajojen mukaan. Lisäksi yrittäjät pitävät tärkeänä vapautta säädellä omaa ajankäyttöään: näkövammaisena esimerkiksi apuvälineohjelmilla netissä työskentely, ja yleensäkin arjessa toimiminen, vie enemmän aikaa kuin näkövammattomilla. Toisaalta työpäivistä voi tulla pitkiä ja ansiot voivat jäädä alemmalle tasolle kuin muilla yrittäjillä.

Tahto ja laatu kumoavat ennakkoluulot

Yritystä suunnitteleva näkövammainen voi törmätä ennakkoluuloihin monelta taholta, mutta niihin kannustan suhtautumaan kriittisesti ja ohittamaan asenteet, jos itsellä on selkeä suunnitelma, visio ja halu tehdä.

Aina voi kokeilla, eikä epäonnistumistakaan tarvitse pelätä. Siinähän tulee sitten kädet savessa katsottua, tuleeko tästä mitään. Uskon, että menestyvillä näkövammaisilla yrittäjillä näkövamma on myös kasvattanut luontoa, tuonut sitkeyttä ja opettanut etsimään ratkaisuja arjessa toimimiseen. Yrittämiseen on kova motivaatio ja halu pärjätä niin kuin kenellä tahansa.

Ehkäpä vamma laittaa entistä paremmin vaalimaan laatua ja satsaamaan siihen. Halu tehdä työtä, kuulua osallisena yhteiskuntaan ja kantaa vastuuta omasta toimeentulosta on sisäänrakennettuna meissä kaikissa, olimmepa tavallisesti näkeviä tai emme.

Loppuun vielä mainio esimerkki nokkelasta markkinoinnista ja negatiivisen kääntämisestä positiiviseksi: Sokea hierojayrittäjä oli työmatkalla, kun hänet pysäytti vastaantulija. Tämä kulkija oli kovasti alkanut sääliä sokeaa, mutta yrittäjä alkoi vastaavasti tiedustella henkilön mahdollisia niskahartiakremppoja. Vastaantulija kertoi vaivoistaan, jolloin hieroja tarjoutui hoitamaan hartiat kuntoon. Syntyi kaupat ja monen kerran mittainen asiakassuhde.


Jaana Argillander

yrittäjyysneuvoja, Näkövammaisten liitto, Työllisyyspalvelut

Ennen yritysneuvojaksi ryhtymistä hän työskenteli ammatinharjoittajana terveysalalla pari vuosikymmentä. Jaana on lavatansseihin ja tandempyöräilyyn hurahtanut kahden aikuisen tyttären äiti. Metsäpoluilla ja kaupunkien vilinässä silminä toimii opaskoira Pirra.



Sisältö päivitetty 14.09.2017

Jaa sivu!

Simple Share Buttons