Suoraan sisältöön

Sosiaalisella kuntoutuksella päämäärättömyydestä kohti tavoitteita

Sosiaalinen kuntoutus osoittautui Tuomas Lambergille sopivaksi ratkaisuksi, kun opiskelu keskeytyi sairastumiseen. Sosiaaliset kontaktit palasivat pikkuhiljaa ja itsetunto alkoi palautua SOSKU-hankkeeseen osallistumisen kautta. Tavoite on työelämässä uudella alalla.

Seija Kerkelä ja Anne Koivisto SOSKU-hankkeesta ovat tunteneet Tuomas Lambergin noin 1,5 vuotta. Lamberg kokee hyötyneensä hankkeessa mukana olosta mm. keskustelujen ja ryhmätoiminnan kautta, jossa on voinut olla hiljaa tai osallistua halunsa mukaan.

Tuomas Lamberg, 25, on ollut siinä mielessä onnekas, että hän on löytänyt omaan tilanteeseensa sopivat palvelut silloinkin, kun ei ole ollut voimia aktiivisesti etsiä auttavaa tahoa.  Ammattiopintojen loppusuoralla elämä ei enää kulkenut suunniteltua rataa. Sen suuntaa oli arvioitava uusiksi.

Laukaalainen Lamberg oli opiskelemassa merkonomiksi markkinointilinjalla. Viimeinen opintovuosi oli vaikea. Suunnitelmissa oli ollut jatkaa valmistumisen jälkeen opintoja tradenomiksi ammattikorkeakoulussa Mikkelissä. Kolmantena vuonna hän alkoi empiä. Viimeinen työssäoppimisjakso oli hankala työpaikan huonon ilmapiirin takia.

”Hain ammattikorkeaan mutten päässyt. Toisaalta en varmaan olisi ollut opiskelukunnossakaan”, Lamberg muistelee.

Hänellä oli vuosia kovia selkä- ja niskakipuja, joita tutkittiin fysiatrian poliklinikalla, neurologilla ja pään magneettikuvauksella. Kipuja alettiin vasta myöhemmin epäillä psykosomaattisiksi, kun masennuslääkitys alkoi auttaa myös fyysisiin kipuihin.

Lamberg ei kyennyt opiskelemaan, mutta Kela ei myöntänyt kuntoutustukea hakuyrityksistä huolimatta, koska nuori mies oli Kelan mukaan työkykyinen. Lopulta hänet ohjattiin TE-toimistosta Työvoiman palvelukeskus Reitin nuorille suunnattuihin palveluihin.

Tällä hetkellä Laukaassa asuva Tuomas Lamberg on asunut välillä Mikkelissä, mutta palannut kotipaikkakunnalleen.

Lähete terapiaan aloitti toipumisprosessin

Oireet kävivät niin pahoiksi, että Lamberg joutui keskeyttämään alkuunsa TE-toimiston järjestämän työvoimakoulutuksen. TE-toimistosta hänet ohjattiin kuntoutuspalveluita tarjoavaan Verveen työkyvyn arviointiin, jonka tuloksena hänet todettiin työkyvyttömäksi ja hän jäi sairauslomalle. Vervestä hän sai lähetteen psykiatrian poliklinikalle ja hoitosuhde käynnistyi muuton jälkeen Mikkelissä.

”En ollut pitkään aikaan ollut oma itseni. Olin jatkuvasti negatiivinen. Kun minulle ehdotettiin lääkityksen aloittamista, se oli helpotus”, Lamberg kertoo.

”Itseluottamus tuntui hävinneen. Tuntui, etten osaa mitään, joten en viitsinyt edes yrittää.”

Lamberg oli alkanut vetäytyä omiin oloihinsa. Avopuoliso oli ainoa, jonka kanssa hän keskusteli päivittäin. Välit lähellä asuviin vanhempiinkin olivat etääntyneet.

Tapaamiset psykologin kanssa jatkuivat muutaman vuoden. Hiljalleen Lambergille alkoi valjeta, että hän haluaisi vaihtaa alaa. Markkinointialan työt eivät tuntuneet enää sopivilta. Tuomas Lambergia kiinnostaa ympäristöteknologia, jota hän alkoi opiskella avoimessa ammattikorkeakoulussa.

”Pian jouduin lopettamaan, sillä en ollut tarpeeksi hyvässä kunnossa. Ympäristöteknologia alana kiinnostaa kuitenkin edelleen.”

Rohkeus sanoa mielipiteensä lisääntynyt

Lamberg muutti takaisin Laukaaseen keväällä 2015. TE-toimistossa hän tapasi kunnan työllisyydenhoidon palveluohjaaja Anne Koiviston. Palveluohjaajan avulla käynnistettiin hoitosuhde Laukaan psykiatrian poliklinikalle ja samalla Lamberg kuuli SOSKU-hankkeesta, johon Koivistokin oli siirtymässä projektityöntekijäksi. SOSKUssa kehitetään sosiaalisen kuntoutuksen palveluita kunnan sosiaalityöhön. SOSKU toimii mm. Laukaassa ja Jyväskylässä sekä muutamassa muussa kunnassa. Hanketta koordinoi THL.

Euroopan sosiaalirahaston ja mukana olevien kuntien yhdessä rahoittamaan SOSKUun kuuluu Laukaassa henkilökohtaisia tapaamisia ohjaajan kanssa, mutta myös viriketoimintaa, jonka puitteissa voi tavata muita ihmisiä. On muun muassa ryhmiä, liikuntaohjausta, lenkkeilyä ja valokuvausta sekä asiakasraati, jonka kautta voi vaikuttaa siihen, millaisiksi sosiaalisen kuntoutuksen palvelut muotoutuvat hänen kunnassaan.

Myös Lamberg on osallistunut asiakasraatiin, vaikka ei aluksi pystynyt olemaan äänessä. Hän kertoi Koivistolle omat näkemyksensä kahden kesken. Sittemmin mies on rohkaistunut tuomaan mielipiteitään esiin ryhmässä.

Sosiaalinen kuntoutus tukee työelämävalmiuksia

Tuomas Lambergille on tehty monialainen työllistymissuunnitelma. Sosiaalisella kuntoutuksella pyritään tukemaan sekä opiskelu- että työllistymisvalmiuksia. Lamberg on keskustellut kerran viikossa Anne Koiviston kanssa seuraavista etapeista.

”Lähdemme liikkeelle pienin askelin työtoiminnan kautta. Suoraan tuettuun työllistymiseen tai kuntouttavaan työtoimintaan siirtyminen voi monelle olla liian iso harppaus, jos on ollut eristäytyneenä”, Koivisto sanoo.

Jos kuntouttava työtoiminta aloitetaan liian aikaisin ja henkilö keskeyttää sen, taloudellinen tilanne voi muuttua äkkiä vaikeaksi.

Lamberg on harrastanut kilpasuunnistusta, jääkiekkoa ja salibandya nuoresta saakka. Harrastukset ovat jääneet, mutta harkinnassa on ainakin salibandyn jatkaminen. Pelitoverit ovat pyydelleet takaisin.

”Kiinnostus asioihin on alkanut palautua. Välit vanhempiinkin ovat parantumassa”, hän toteaa.

Koivisto ja SOSKUn projektipäällikkö Seija Kerkelä kertovat, että SOSKU on tarkoitettu ns. väliinputoajille, joita eivät vakiintuneet palvelut tavoita.

”Asiakkaalla voi olla esim. työkyvyttömyyseläke, mutta hän voi silti toivoa apua työnhakuun. Jos hän ei kuulu TE-palveluiden piiriin ja sosiaaliset verkostot ovat suppeat, työnhaku voi olla vaikeaa. Tavoitteena on aina osallisuus, työelämän kautta tai muuten”, Koivisto ja Kerkelä sanovat.

”Suunta työelämään voi olla myös vapaaehtoistyö, joka voi olla paras ratkaisu senhetkisessä tilanteessa.”

Kuntoutusta asiakkaan tarpeista ja ehdoilla

Asiakkaan tilanteeseen paneudutaan laajassa verkostossa. Laukaan SOSKU-hankkeessa yhteistyötä tehdään paikallisten toimijoiden, kuten TE-toimiston, kunnan työllisyysyksikön, psykiatrian poliklinikan, sosiaalityön, terveyskeskuksen päihdehoitajan ja psykologin, kolmannelta sektorilta seurakunnan diakoniatyön ja Väentupa ry:n kanssa. Lisäksi yhteistyössä mukana ovat Verve ja Peurunka, jotka järjestävät ammatillista kuntoutusta.

”SOSKUssa mitään ei suunnitella valmiiksi paketiksi, vaan jokaisen asiakkaan kanssa mietitään, mistä hän hyötyisi”, Anne Koivisto painottaa.

Seija Kerkelä lisää, että sosiaalisessa kuntoutuksessa asiakas ei saa tuntea itseään painostetuksi. Yhdessä mietitään, mistä saa voimavaroja tilanteeseensa ja mihin asioihin juuri sillä hetkellä jaksaa panostaa elämässään.

”Sosiaalinen kuntoutus pitäisi ottaa huomioon myös ammatillisen kuntoutuksen prosessissa, jotta se ei suotta keskeytyisi”, Kerkelä sanoo.

Teksti ja kuva: Kati Savela


Sisältö päivitetty 09.03.2017

Jaa sivu!

Simple Share Buttons