Suoraan sisältöön

Saumaton hoitoketju ja kuntoutuspolku työikäisille Keski-Suomessa

Keski-Suomessa selvitetään, miten työkyvyn tuki nivoutuu osaksi työikäisen hoito- ja kuntoutuspolkua. Kokeilu käynnistyi kesäkuussa 2017.

Kokeiltava malli osoittaa, että on mahdollista saada työterveyshuolto ja työpaikat yhteistyöhön muiden SOTE-toimijoiden, myös Kelan ja TE-toimiston kanssa palvelemaan työikäisiä, työllisiä ja työttömiä. Samalla säästetään merkittäviä kustannuksia Kelalta ja työpaikoilta sekä lisätään asiakkaan omia tuloja ja yhteiskunnan saamia verotuloja.

Ortopedi kirjoittaa potilaalle esimerkiksi iskiasleikkauksen jälkeen kaksi viikkoa sairauslomaa ja lähettää potilaan työterveyshuoltoon jatkotoimia varten.  Päämääränä on nopea työkykyisyys ja työhön paluu. Työterveyshuolto arvioi työkyvyn ja tekee tarkan työhönpaluusuunnitelman yhdessä työpaikan ja potilaan kanssa.

Työterveyshuolto huolehtii ja vastaa (toimii case managerina) potilaan pääsemisestä esimerkiksi fysioterapiaan tai ammatilliseen kuntoutukseen. Se myös seuraa kuntoutuksen edistymistä työkykyisyyteen saakka ja vielä kolme kuukautta työhön palaamisen jälkeen. Usein tarvitaan työn muokkaamista, aluksi osasairauspäivärahaa työhön paluun helpottamiseksi tai muita työpaikan toimia.

Sairauspoissaolot ovat vähentyneet

Huomionarvoista on, ettei työterveyshuolto tuota itse kaikkia palveluja. Hankkeessa ovat mukana Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus ja kuusi suurinta työterveyshuoltoa. Palvelujen piirissä on yli 90 prosenttia työntekijöistä. Tämä edellyttää kaikkien toimijoiden uutta, saumatonta yhteistyötä myös käytännössä.

Hankkeessa ovat mukana työntekijät, työnantajat, kuntoutus, TE-toimisto ja Kela, mutta myös työttömät.  Tällä tavoin työterveyshuollon toiminta on kytketty selkäpotilaiden hoito- ja kuntoutusketjuun vastuullisena toiminnan koordinoijana, joka kulkee potilaan rinnalla tulokseen, työkykyisyyteen saakka.

Kymmenen kuukauden kokemukset Keski-Suomessa ovat jo osoittaneet mallin toimivuuden. Yhtenä tulosmittarina ovat olleet leikattujen selkäpotilaiden sairauspoissaolot. Ne ovat vähentyneet merkittävästi (n. 40%) ja työhön paluu on nopeutunut. Eri SOTE-toimijoiden hoitoketjujen rajapinnoilla tapahtuvasta osaoptimoinnista on päästy, potilas on kulkenut maaliin saakka ilman turhia viiveitä tai ilman kuntoutusta.

Säästöä kaikille

Työterveyshuollon toiminta kokeilussa on sen tavanomaista ydintyötä, samoin sairaala ja terveyskeskus voivat keskittyä omiin ydintehtäviinsä.  Mallissa selkäsairaiden prosessille löytyy vastuunkantaja, case manager, työterveyshuollosta. Etuna on se, että potilaalla on vastuuhenkilö ja hän saa tukea kuntoutumiseensa ja työhön paluuseensa.  Näin hän pääsee työkykyiseksi aikaisemmin ja työhän on parasta kuntoutusta.

Työssä käyvä työkykyinen työntekijä on työnantajalle  ja työntekijälle aina paras vaihtoehto. Toimintamalli tarkoittaa yhteistyön tekemistä uudella tavalla eri SOTE-toimijoiden ja työelämän tekijöiden välillä. Toiminnallinen integrointi palvelee kaikkia osapuolia asiakkaan lisäksi eikä nettolisäkustannuksia synny, käy päinvastoin.

Hallituksen esityksen SOTE-korvausmalli (kapitaatio) mahdollistaa iän ja erilaisten sairauksien yhdistelmän huomioon ottamisen, sekä myös asuinpaikan olosuhteiden ja sosioekonomisen aseman huomioon ottamisen korvauksissa. Työikäisten kapitaatiomaksu voi olla alhaisempi kuin esimerkiksi ikääntyneillä ottamalla huomioon maakunnan työllisyysaste ja pitkäaikaistyöttömien määrä. Tiedot voidaan poimia rekistereistä, menettely estää ”kermankuorinnan” SOTE-keskuksissa.


Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) -kärkihankeen Polut hoitoon ja kuntoutukseen -projektissa on meneillään kuusi alueellista kokeilua. Keski-Suomen Saumaton hoitoketju ja kuntoutuspolku työikäiselle -hanke on yksi niistä.


Työterveyshuolto SOTEn tukena

  • Työterveyshuollon toiminnallinen integrointi SOTEen tuo myötäjäisinään työelämän tarpeiden osaamisen ja rahoituksen, jota ei muutoin olisi SOTEn käytössä. Työterveyshuollolla on välittömät yhteydet työpaikkoihin. Sen rahoituspohja ei tule verorahoista vaan työnantajilta ja palkansaajilta.
  • Työnantaja maksaa työterveyshuollon kaikki kustannukset ja saa 43 prosenttia Kelan korvauksina takaisin. Työnantajille maksettavat Kela-korvaukset rahoitetaan työtulovakuutuksesta, jota kerätään korvamerkittynä työantajilta ja työntekijöiltä. Työterveyshuollon kokonaiskustannukset olivat 2015 yhteensä 782 miljoonaa euroa, sairaanhoidon kustannukset 440 miljoonaa euroa ja sairaanhoidon korvaukset 180 miljoonaa euroa.
  • Työterveyshuollon kustannuksista, korvaukset huomioiden, 87 prosenttia tuli työnantajilta vuonna 2015. Loppuosan maksoivat palkansaajat ja yrittäjät.
  • Työterveyshuollolla on merkittävä tehtävä  työkyvyttömyyden ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työkyvyn tukeminen on toiminnan painopistealue ja olennainen osa työterveyshuoltoa. Läheinen yhteys sairaanhoitoon on välttämätöntä työkyvyttömyyden ehkäisylle.
  • Työterveyshuolto integroi käytännössä SOTEn ja kuntoutuksen työelämään ja työpaikkoihin. Tätä yhteyttä ei muilla SOTE-toimijoilla ole. Erityisesti OECD-raporteissa on korostettu vuodesta 2005 alkaen sitä, että ikääntyvän työvoiman työkyvyn tukemiseksi työterveyshuoltoa on Suomessa entisestään tehostettava ja terveyskeskusten toiminta nostettava samalle palvelutasolle kuin työterveyshuolto, jolloin terveyspalvelujen saatavuudessa saavutetaan kaivattu yhdenvertaisuus eri väestöryhmien välille.

Teksti
Kaj Husman
professori


Simple Share Buttons