Suoraan sisältöön

Sairauslomalta työtoiminnan ohjaajaksi

Työ- ja elinkeinoministeriö (2017) on selvittänyt tutkimuksessaan keinoja, joiden avulla osatyökykyisten työntekijöiden rekrytointi olisi työnantajille nykyistä houkuttelevampaa. Tuloksista selviää, että työn tuottavuuden kompensaatio on tärkeää ja osatyökykyisten vahvuuksien paremmalla tunnistamisella on suotuisa yhteys julkisten tukien ja palveluiden kysyntään ja käyttöön.

Oululaisessa Uusi suunta työelämään -kokeilussa on rakennettu palvelumalli osatyökykyisen henkilön uudelleensijoituksen tueksi. Kokeilu on osa Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) -kärkihanketta ja sen Polut hoitoon ja kuntoutukseen -projektia. Mallin kokonaistaloudellisesta vaikuttavuudesta on laadittu case-laskelma yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa. Tavoitteena on esitellä uudelleensijoittamistoiminnan taloudellisia vaikutuksia yksilölle ja työnantajalle. Tämä tehdään vertailemalla kahta eri kehityskulkua:

  1. henkilön jäljellä olevaa työkykyä ei hyödynnetä nykyisellä työnantajalla tai työelämässä
  2. henkilö jatkaa jäljellä olevan työkyvyn voimin uudenlaisessa työssä entisellä työnantajallaan

Laskelmien taustalla on todellisen työnantajan lisäksi todellinen henkilö, jolla on yksilöllinen työhistoriansa ja kaksi vaihtoehtoista tulevaisuuden työuraan liittyvää kehityskulkua. Laskelmissa ei ole keskitytty julkiseen talouteen. Todettakoon yleisesti, että sekä työntekijän että työnantajan talouden kannalta paras ratkaisu on sitä myös julkiselle taloudelle.

Case Liisa: kokeilun mahdollistamana työtoiminnan ohjaajaksi

Liisa on 60-vuotias perushoitaja, jolla on eläkeikään aikaa noin 4,5 vuotta. Hän on toiminut perushoitajana 18 vuoden ajan, mutta on jäänyt TULES-ongelmien vuoksi osatyökyvyttömyyseläkkeelle ja työskennellyt 50 prosentin työajalla vuodesta 2015 lähtien. TULES-ongelmien pahetessa Liisa ei voinut enää jatkaa perushoitajan työssä, vaan jäi sairauslomalle ja siirtyi kaupungin uudelleensijoituksen piiriin, jossa tavoitteena on löytää Liisan työkyvylle ja -taidoille soveltuva uusi työtehtävä.

Uusi suunta työelämään -kokeilu mahdollisti Liisalle työkokeilun työtoiminnan ohjaajan tehtäviin yhteisötalolle. Kolmen kuukauden työkokeilun jälkeen Liisa solmi työsopimuksen ja työskentelee nyt uudessa tehtävässään 50 prosentin työaikaa jatkaen samalla osatyökyvyttömyyseläkkeellä. Uusi työnkuva on rakennettu Liisan ja Uusi suunta työelämään -kokeilun moniammatillisen tiimin yhteistyönä, yhdessä paikallisten toimijoiden ja Liisan työpaikan muun henkilöstön kanssa.

Liisan päätehtävänä on ohjata työtoimijoita, joilla on kiinnostus ikääntyneiden hoiva- tai viriketoiminnan tehtäviin. Tehtäviin kuuluu muun muassa työtoiminnan suunnittelu ja aikatauluttaminen yhteistyössä eri yhteistyökumppaneiden kanssa, jotta työtoimijoille voidaan mahdollistaa erilaisia kokemuksia ikääntyneiden kanssa toimimisesta. Liisan ammattitaito ja kokemus alalta pääsee näin siirtymään työtoimijoille, jotka ovat vasta oman matkansa alussa.

Työkyvyn hyödyntämisessä työmarkkinoilla, eli toisin sanoen töissä jatkamisella tai työskentelyn lopettamisella, on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia sekä Liisan työnantajan että hänen itsensä taloudelliseen tilanteeseen. Kuvassa 1 esitellään kahden eri skenaarion vaikutukset työnantajan saamaan työpanokseen ja siihen liittyviin vuosittaisiin kustannuksiin* 10 vuoden aikana.

Kuva 1. Työkyvyn hyödyntämisen taloudellisia vaikutuksia työnantajalle 10 vuoden ajanjaksolla.

 

 

Ensimmäisessä skenaariossa (sininen timanttikuvaaja) Liisa siirtyy täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle. Toisessa skenaariossa (punainen ympyräkuvaaja) Liisa uudelleensijoitetaan uusiin työtehtäviin ja hän jatkaa työskentelyä osatyökyvyttömyyseläkkeen ohella. Vuosi 0 viittaa vuoteen, jolloin Liisa siirtyi osatyökyvyttömyyseläkkeelle, vuoden 3 kohdalla hänet uudelleensijoitettiin uusiin työtehtäviin. Timantilla (skenaario 1) ja ympyrällä (skenaario 2) merkittyinä vuosina Liisa tarjoaa työpanostaan työnantajalle. Kahden eri skenaarion välillä on huomattava ero työkyvyn ja täten työpanoksen hyödyntämisessä sekä siihen liittyvissä työnantajan kustannuksissa. Työpanoksen hyödyntämisellä uudelleensijoittamisen myötä on 3 henkilötyövuoden ja samalla 20000 euron hyöty uudelleensijoittamisen eduksi 10 vuoden aikana.

Kuvassa 2 esitellään skenaarioiden vaikutukset Liisan omaan talouteen 10 vuoden aikana. Työelämässä jatkaminen uudelleensijoittamisen myötä vaikuttaa Liisan bruttotuloihin yli 30000 euron verran 10 vuoden aikana. Lisäksi uudelleensijoittamisen vaikutus vanhuuseläkkeen suuruuteen on noin 100 euroa. Eli uudelleensijoittamisen myötä Liisa nauttii huomattavasti korkeampaa ansaittua eläkettä kuukautta kohden, kun hän siirtyy eläkkeelle eläkeiän täytyttyä.

Kuva 2. Työkyvyn hyödyntämisen taloudellisia vaikutuksia työntekijälle 10 vuoden ajanjaksolla.

Laskelmissa ei ole keskitytty julkisen talouteen, mutta on selvää, että töissä jatkaminen työkyvylle sopivassa työnantajaa hyödyttävässä tehtävässä johtaa pidempien työurien myötä suurempaan verokertymään ja vähempään tulonsiirtojen sekä julkisten palveluiden hyödyntämiseen työikäisenä ja eläkeiän täytyttyä.

Kokonaistaloudellisen vaikuttavuuslaskelman muut
osapuolet

Liisan työllistämisen vaikutukset ulottuvat Liisaa, työnantajaa ja julkista taloutta pidemmälle. Niin kutsuttu ”neljäs ulottuvuus” tarkoittaa henkilöitä, joita Liisan työ itsessään koskettaa. Liisa ohjaa työssään työtoimijoita ikääntyneiden parissa toteutettavaan viriketoimintaan ja avustaviin tehtäviin. Apua saavat kotona ja ikääntyneiden asumispalveluyksiköissä asuvat henkilöt. Liisan ohjauksessa työtoimijat ovat olleet edistämässä kotikuntoutuksen toteutumista, kohottamassa yksinäisten ikääntyneiden mielialaa ja toimineet arvokkaina apukäsinä erilaisissa tapahtumissa.

Jokainen yhteinen hetki sekä ikääntyneiden että pitkäaikaistyöttömien ohjaamisen parissa on hyvinvointia edistävää työtä.

Liisan ohjaamat työtoimijat ovat pitkäaikaistyöttömiä, joilla on työllistymisessään ollut haasteita, joiden vuoksi heidät on ohjattu kuntouttavaan työtoimintaan. Tällä hetkellä kuudesta aktiivisesti Liisan ohjauksessa olleesta työtoimijasta kaksi on siirtynyt jatkamaan hoivapuolelle työkokeiluun.

Liisan työnkuvaan kuuluu myös muiden yhteisötalon työtoimijoiden osallistaminen matalan kynnyksen yhteistoimintaan ikäihmisten kanssa. Tällaista toimintaa ovat esimerkiksi erilaiset yhteistapahtumat alueen eläkeläisten kanssa. Tällöin myös ne työtoimijat, joilla ei ole omaa motivaatiota ikääntyneiden kanssa toimimiseen, osallistuvat päivään kukin itselleen sopivalla tavalla.

Liisan ohjaaman kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on tarjota mahdollisuuksia tutustua ja saada kokemuksia ikääntyneiden kanssa toimimisesta. Työtoiminta edesauttaa työtoimijoita eteenpäin omalla työllistymisen polullaan sekä tukee ja edistää heidän työ- ja toimintakykyään.

Jokainen yhteinen hetki sekä ikääntyneiden että pitkäaikaistyöttömien ohjaamisen parissa on hyvinvointia edistävää työtä, jonka voidaan arvioida tuottavan säästöjä terveys- ja sosiaalimenoista sekä lisäävän kohteena olevien henkilöiden oman arvon tuntoa. Näille on vaikeaa asettaa hintalappua, mutta työ tuottaa hyvinvointia ja lisäarvoa suurelle joukolle ihmisiä – muillekin kuin Liisalle ja hänen työnantajalleen.


Lisätietoa


* Kaikki laskelmissa käytetyt kustannuserät on laskettu esimerkkitapauksesta ammennetuilla luvuilla. Ne eivät ole kaiken kattavia, vaan ne ovat tarkoitettu esimerkinomaisesti kuvaamaan työkyvyn hyödyntämisen tai hyödyntämättä jättämisen taloudellisia vaikutuksia yksittäisen työntekijän tapauksessa. Laskelmissa on otettu huomioon seuraavat erät:

  • Vuosina -2 ja -1 työskentely täysiaikaisena vanhassa tehtävässä.
  • Vuonna 0 sairauspäivärahalla oleminen, mutta palkanmaksun jatkuminen koko vuoden ajan. Lisäksi on huomioitu sairauspäivärahakorvausten maksaminen työnantajalle sekä täysiaikaisen sijaisen hyödyntäminen vanhassa tehtävässä.
  • Vuonna 1 ja 2 työskentely vanhassa tehtävässä 50 prosentin työajalla. Lisäksi osatyökyvyttömyyseläkkeen suuruus laskettu hyödyntäen arvioitua eläkekertymää.
  • Vuodesta 3 alkaen uudelleen sijoittamiseen liittyvä uusi tehtävä 50 prosentin työajalla tai vaihtoehtoisesti täysi työkyvyttömyyseläke. Myös täyden työkyvyttömyyseläkkeen suuruuden määrittämisessä on käytetty arvioitua eläkekertymää. Työkyvyttömyyseläkkeen taloudellinen vaikutus realisoituu työnantajalle seuraavan kolmen vuoden aikana. Kustannuksen suuruuden arviointiin käytetty Kevan neuvoa antavaa Varhe-taulukkoa. Saatavilla https://www.keva.fi/tyonantajalle/elakemaksut/varhe-maksut/varhe-taulukko/
  • Vuonna 8 alkava vanhuuseläke, kun eläkeikä 64,5 vuotta on täyttynyt. Eläkekertymän suuruus perustuu arvioituun eläkekertymään sekä 10 vuoden ajanjaksolla ansaittuihin bruttotuloihin.

Teksti

Tanja Turtiainen
Toimintaterapeutti, Uusi suunta työelämään -kokeilu

Jarno Turunen
KTM, erityisasiantuntija, Työterveyslaitos


Simple Share Buttons