Suoraan sisältöön

Raija palasi osa-aikaisesti töihin aivoverenkiertohäiriön jälkeen

Raija (nimi muutettu) sai aivoverenkiertohäiriön noin viisi vuotta sitten. Hoitoalalla työskentelevä nainen palasi sairausloman jälkeen osa-aikaisesti työhönsä omaan yritykseen. Sairauskohtaus vaikuttaa eniten hänen näköönsä, mutta aiheuttaa ajoittain myös väsymystä ja pahoinvointia. Varsinaiseen työn tekemiseen vamma ei vaikuta. Silti kynnys puhua asiasta omalla nimellään ja kasvoillaan on liian suuri, sillä ennakkoluuloja vammautunutta tai sairastunutta ja hänen työkykyään kohtaan esiintyy vielä paljon.

Raija on työskennellyt hoitoalalla erilaisissa ammateissa noin 30 vuotta. Alusta asti hän on ollut yrittäjänä.

Muutama vuosi sitten Raija oli hiljattain valmistunut viimeisimpään ammattiin, kun hän sai sairauskohtauksen. Sairaalassa selvisi, että kyseessä oli aivoverenkiertohäiriö (AVH). Tutkimusten jälkeen hänellä todettiin lievä aivovamma. Viikon sairaalajakson jälkeen Raija kotiutui.

– Oloni alkoi hiljalleen parantua. Sairauskohtaus on vaikuttanut pisimpään näkökykyyni, muuten olen toipunut hyvin, hän kertoo kahvilan pöydän ääressä.

Raija kävi sairaalassa infotilaisuudessa aivoverenkiertohäiriön saaneille ja sai mukaansa sairaudesta kertovan esitteen. Meni kolmisen viikkoa kohtauksesta, ennen kuin tarkka syy ja häiriön laajuus selvisivät. Sinä aikana Raija oli hakenut tietoa netistä ja alkoi etsiä itselleen sopivaa kuntouttajaa. Hänen saamansa näköhäiriön kuntouttajat ovat harvassa, mutta lopulta Raija löysi erikoisoptikon toiselta paikkakunnalta.

AVH ei vaikuta itse työhön, mutta rasittaa silmiä

Raija mietti aluksi kovasti, miten pian pystyisi jatkamaan työssään. Sairausloma kesti muutaman viikon ja hän palasi töihin osa-aikaisesti. Näköön liittyviä harjoitteita Raija teki päivittäin kahden vuoden ajan, ja näkökyky koheni hiljalleen. Täydet työpäivät olisivat edelleen liian kuormittavia näköhäiriön takia, koska osa työpäivistä kuluu näyttöpäätteen ääressä. Itse hoitotyötä vaurio ei ole haitannut.

– Sain aluksi määräaikaisena osakuntoutustukea, mutta noin vuoden päästä, kun vaurio todettiin pysyväksi, aloin saada osatyökyvyttömyyseläkettä, joka on voimassa toistaiseksi, Raija sanoo.

 

Raija sai tietää osatyökyvyttömyyseläkkeen mahdollisuudesta Kelasta, josta hän sai sairauspäivärahaa. Kela ei myönnä osatyökyvyttömyyseläkkeitä, mutta eläkeyhtiöt myöntävät. Osatyökyvyttömyyseläkkeellä ansiot saavat olla enintään 60 prosenttia työkyvyttömyyttä edeltäneestä vakiintuneesta ansiotasosta.

Raija on tyytyväinen nykyiseen työmääräänsä eikä eläkkeen määrittämä ansiotuloraja tunnu liian tiukalta, kun hän saa lisäksi ansionmenetyskorvausta lääkevahinkovakuutusyhtiöltä.

Läheiset tukena, muille kertominen arveluttaa

Aivoverenkiertohäiriö ei vaikuta Raijan elämään enää muuten kuin siten, että silmien liiallista rasitusta pitää välttää ja säätää työn määrä sopivaksi. Hän hankkii täydennyskoulutusta ja harrastaa entiseen tapaan. Omalla nimellään ja kasvoillaan hän ei kuitenkaan tohdi tarinaansa kertoa, sillä työelämään paluuseen sairauskohtauksen jälkeen liittyy vielä paljon ennakkoluuloja. Hän pelkää, että hänen työkykynsä kyseenalaistetaan.

– En ole kokenut tarvetta mennä vertaistukiryhmiin, vaan olen saanut riittävästi tukea perheeltä ja ystäviltä. Myös hyvät lääkärit, sairaanhoitajat, mahtava asiakaspiiri ja oma sisuni ovat auttaneet. Tukiryhmää olisin voinut harkita, jos sellainen olisi löytynyt samassa elämäntilanteessa oleville, työikäisille aivoverenkiertohäiriön saaneille, Raija pohtii.

Yli puolet sairastuneista palaa työhön

Aivoliiton mukaan yli puolet aivoverenkiertohäiriön (AVH) sairastaneista palaa työhön. Alkuvaiheen moniammatillisella kuntoutuksella ja työterveyshuollolla on siinä tärkeä rooli. Oikea-aikaisen työhönpaluun varmistamiseksi kuntoutujille tulee tehdä neuropsykologinen tutkimus. Työpaikalla voidaan tarvita työn uudelleen järjestelyitä.

Yhteensä vuosittain noin 25 000 suomalaista sairastaa aivoverenkiertohäiriön. AVH-sairausryhmään kuuluvat aivoverenvuoto, aivoinfarkti ja TIA (ohimenevä aivoverenkiertohäiriö).

Noin 2 500 henkilöllä aivoinfarkti uusiutuu vuoden sisällä. Ohimenevän aivoverenkiertohäiriön saa noin 4 000 henkilöä. Sairastuneista joka neljäs on työikäinen. Varsinaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle heistä jää vuosittain noin 850 henkilöä eli lähes joka neljäs.

Tietolähde: www.aivoliitto.fi

Teksti ja kuva:
Kati Savela
viestintäsuunnittelija
Vates-säätiö


Simple Share Buttons