Suoraan sisältöön

Osatyötyökykyisten työkyky käyttöön – avuksi työkykykoordinaattori ja verkostoyhteistyö

Työ- ja toimintakyvyn määritelmissä liikutaan laaja-alaisempaan suuntaan. Arviointia pitää tehdä entistä monialaisemmin. Työkyvyn rajoitteita ei voida enää nähdä ainoastaan terveydenhuollon diagnostisilla perusteilla vaan työ- ja toimintakykyä arvioidaan mm. kansainvälisen toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokituksella (ICF), joka kuvaa, miten sairauden ja vamman vaikutukset näkyvät yksilön elämässä.

Osatyökykyisyyden käsite on tätä kautta myös laajentunut. Palveluverkosto osatyökykyiselle on hyvin rikkonainen, ja polku työllistymistä kohti voi sisältää monia kuntoutumista tai työllistymistä edistäviä toimenpiteitä. Samalla myös työelämän vaatimukset ovat lisääntyneet ja työmarkkinat kiristyneet. Osatyökykyisellä työnhakijalla on usein monialaisen palvelun tarve. Työllistymisen tavoitteen eteenpäin vieminen, polun työllistymiseen usein ollessa monivaiheinen, ja vastuu asiakkuudesta katkeaa organisaatioiden välillä toimenpiteestä toiseen liikuttaessa. Kuntoutuksen kenttä on edelleen palvelutarjonnaltaan hyvin rikkonainen. Tämä kaikki vaatii osatyökykyisten henkilöiden kanssa työskenteleviltä laaja-alaista osaamista niin palveluverkostosta, työmarkkinoista kuin itse asiakkaan kanssa rakentavasta työskentelystäkin. Ideaalitilanteessa vastuu asiakkaan prosessista tavoitteeseen nähden olisi yhdellä työntekijällä.

 

Työkykykoordinaattorilta apua osatyökykyiselle asiakkaalle

Hallitus toteutti vuosina 2013–2015 Osatyökykyiset työssä -ohjelman, jossa myös työkykykoordinaattorin toimintakonsepti luotiin. Ote-hankkeen aikana koulutuksen kävi reilut 700 ammattilaista, ja koulutukset jatkuvat Kuntoutussäätiön toteuttamana edelleen. Kuntoutussäätiön Marja Heikkilän arvion mukaan koulutuksen käyneitä olisi nyt valtakunnallisesti noin 1000. Työkykykoordinaattorikoulutus on tarkoitettu ammattilaisille, jotka toimivat osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista tukevissa palveluissa. Sosiaali- ja terveysministeriö kuvaa työkykykoordinaattoreita työelämän, kuntoutuksen, palvelujärjestelmien ja asiakastyön ammattilaisina. Työkyvyn säilymistä edistävän keinovalikoiman ja keinojen yhdistelemisen lisäksi työkykykoordinaattorilla on osaamista osatyökykyisen motivaation ja omatoimisuuden vahvistamiseen ja ylläpitoon. Työkykykoordinaattorilla on välineitä ja valmiuksia, joiden avulla osatyökykyisen kanssa yhdessä työskentelemällä on mahdollisuus löytää ratkaisuja työelämään pääsemiseen tai työssä jatkamiseen.

Hallitusohjelmasta löytyy tavoitteet saada yksilöllisiä, räätälöityjä palveluja osatyökykyisille. Työkykyohjelmassa hallitus lupaa työnhakijan työkykyä edistäviä toimia. Näistä kansanedustaja Hilkka Kemppi kävi puhumassa Vates:n Keko-hankkeen ja Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Pähee 2.0 -hankkeen yhteisessä ”Parempia työllistymisen mahdollisuuksia Päijät-Hämeessä” -seminaarissa. Työkykyohjelmassa luvataan henkilökohtaisen palvelun tehostamista mm. työkykykoordinaattoreita TE-toimistoihin lisäämällä. Työkykykoordinaattori-koulutusta pyritään juurruttamaan osaksi olemassa olevaa koulutusjärjestelmää. Ja juuri työkykykoordinaattoreilta löytyy keinot osatyökykyisten yksilöllisten ja räätälöityjen polkujen luomiseen.

Päijät-Hämeen alueella on koulutettuja työkykykoordinaattoreita, eri organisaatioissa ja tehtävissä. Osaamista täällä siis on jo olemassa. Tätä osaamista olisi tarpeellista jakaa oman työn laadukkaasta tekemisestä myös muiden käyttöön. Etenkin silloin, kun keskustelun keskiössä ovat tavoitteet osatyökykyisten työllistämisestä. Ja tästähän nyt keskustellaan. Tietämystä työkykykoordinaattorikoulutuksesta ja sen tuomasta osaamisesta tarvitaan. Hallituksen asettamat työllisyystavoitteet ovat saavutettavissa vain silloin, kun myös osatyökykyisiä saadaan työllistymään.

 

Yhteinen tavoite takaa tuloksellisen yhteistyön

Pelkkien yksittäisten ammattilaisten osaaminen ja verkoston rakentaminen ei kuitenkaan riitä. Tarvitaan paljon esille tuotua palvelujen ekosysteemiajattelua, verkostoja, joissa palvelut täydentävät toisiaan ja jokaisella on oma tehtävänsä yhteisen tavoitteen eteen. Etenkin osatyökykyisten työnhakijoiden kanssa tämä korostuu. Pelkkä osaaminen ja verkostoituminen eivät riitä, vaan on oltava halua tehdä yhdessä töitä saman tavoitteen eteen. Tässä meille haastetta myös Pähee 2.0 -hankkeessa!

 

Outi Sten

Projektisuunnittelija, Pähee 2.0

 

Pähee 2.0 -hankkeen (ESR-hanke 2019–2020) koordinoimana on koottu verkosto Päijät-Hämeen alueella työskentelevistä työkykykoordinaattoreista. Verkostotapaamisiin on toivotettu tervetulleiksi kaikki Päijät-Hämeessä työskentelevät työkykykoordinaattorikoulutuksen käyneet.

 

Lähteet:

Kemppi Hilkka, 18.11.2019. Puheenvuoro seminaarissa: Parempia työllistymisen mahdollisuuksia Päijät-Hämeessä.

Pääministeri Rinteen hallitusohjelma 2019. Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta.

https://tietyoelamaan.fi/keinot-tyokyvyn-tueksi/kohti-tyoelamaa/kuntoutus_koulutus_tyonhaku/tyokykykoordinaattorin-tuki/

https://stm.fi/tyokykykoordinaattorikoulutus

 

 

Simple Share Buttons