Suoraan sisältöön

Osatyökykyisten työllistyminen koronan aikaan -juttusarja: Yhteisö- ja hyvinvointitaloudesta voimaa osatyökykyisten työllistämiseen

Yhteisö- ja hyvinvointitalous voivat merkittävästi vauhdittaa osatyökykyisten työllistymistä Suomessa. Työ- ja elinkeinoministeriön johtaja Tuija Oivo tarkoittaa yhteisötalouden Suomen mallilla systeemistä kokonaisuutta, joka kattaisi yhteiskunnallisten yritysten lisäksi myös vaikuttavuusinvestoinnit, työllisyyttä edistävät julkiset hankinnat ja työpankit.

Yhteisötalous määritellään taloudelliseksi toiminnaksi, joka jää julkisen ja yksityisen sektorin väliin. Toimintaa harjoittavat käytännössä osuuskunnat, keskinäiset yhtiöt, yhdistykset ja säätiöt.

Yhteisötaloudella ei tavoitella ensisijaisesti taloudellista voittoa. Sillä tähdätään taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin yhdistämiseen. Yhteisötalouden esimerkkejä on runsaasti eri puolilla Eurooppaa, ja Suomi voisi Oivon mukaan räätälöidä oman mallinsa:

– Kansainväliset esimerkit vaikkapa Ruotsista, Tanskasta ja Belgiasta ovat hyviä, mutta eivät suoraan Suomeen kopioitavissa. Yhteisötalouden vahvuus on sen kyvyssä hyödyntää usein piilossa olevia resursseja.

Esimerkiksi osatyökykyiset ovat moneen tehtävään työkykyisiä. Resursseja menee haaskuun, jos emme kykene valjastamaan olemassa olevaa työkykyä ja ihmisiä työhön. Tähän tarvitaan yhteiskunnallisia yrityksiä.

Paljon myönteistä on tapahtumassa osatyökykyisten työllisyysasteen nostamiseksi

Yhteisötaloutta vahvistamaan on jo käynnistetty toimia osana hallitusohjelmaan kirjattua työkykyohjelmaa. Työllistävien julkisten hankintojen vauhditusohjelma yhteistyössä Kuntaliiton ja työ- ja elinkeinoministeriön kesken on startannut.

Myös yhteiskunnallisten yritysten strategiaa ja toimintaohjelmaa valmistellaan eri toimijoita laajasti kuullen. Työn on tarkoitus valmistua huhtikuussa 2021.

Tuija Oivo mainitsee tärkeänä yhteisötalouden kannalta myös selvitystyön osatyökykyisten työllistämisen Suomen mallista:

– Hallitus päätti syksyn 2020 budjettiriihessä, että Suomeen luodaan systemaattinen ja tavoitteellinen välityömarkkinatoimija. Tässä hyödynnetään esimerkkinä Ruotsin Samhall-yhtiöstä saatuja kokemuksia sekä työpankkikokeilun tuloksia.

Selvitystyöstä vastaa työministeri Tuula Haataisen selvityshenkilöksi nimeämä Hannu Mäkinen. Työn on määrä valmistua 31.1.2021 mennessä.

Yrityshautomo yhteiskunnallisille yrityksille

Tuija Oivo pohtii myös muita keinoja vauhdittaa osatyökykyisten työllistymistä. Yksi tällainen harkinnanarvoinen asia olisi hänen mielestään yrityshautomotoiminta yhteiskunnallisille yrityksille. Yhteiskunnallisia päämääriä edistävät yritykset, yhdistykset, säätiöt ja osuuskunnat eivät tällä hetkellä saa riittävästi tukea ja apua yhteiskunnallisen palvelu- ja liiketoimintansa kehittämiseen.

Tuija Oivo näkee, että suomalainen yrityspalvelujärjestelmä on varsin tehokas ja kykenee monissa kohdin auttamaan yrityksiä. Yhteiskunnallisten yritysten kohdalla tarpeet ja tuki eivät kuitenkaan hänen mukaansa täysin kohtaa:

– Yhteiskunnallisen yrityksen erityisyyttä ja erityistarpeita ei ehkä tunnisteta riittävästi, eikä yritysneuvojilla ole välttämättä tähän liittyvää osaamista. Yrityshautomossa apua antaisivat yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen ja yhteisötalouteen erikoistuneet osaajat.

Osatyökykyisten työllistämisen esimerkkejä maailmalta

Kiinnostavia esimerkkejä yhteisötaloudesta ja osatyökykyisten työllistämisestä on maailmalla useita. Tuija Oivo mainitsee yhtenä Copenhagen Project House-konseptin (KPH). Malli mainitaan myös Oivon ja Kerättären sosiaali- ja terveysministeriölle laatimassa selvityksessä, joka toteutettiin osana Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihanketta.

KPH on yhteiskunnallisten yritysten hautomo. Se saa avustusta Kööpenhaminan kaupungilta. Toiminnassa tuetaan yhteiskunnallisia yrityksiä niiden kaikissa kehitysvaiheissa, ei siis pelkästään yritystoimintaa käynnistettäessä.

KPH:n toiminnan ydintä ovat kestävien liiketoimintamallien rakentaminen ja erilaiset mentoriohjelmat sekä erilaisten yritysten verkostoiminen. Sen jäseninä on noin 300 yhteiskunnallista yritystä sekä 60 muuta yritystä ja organisaatiota. Haasteena on ollut etenkin rahoituspohjan laajentaminen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittaaminen.

Oivon mielestä kansainväliset esimerkit kuvaavat hyvin sitä, miten tärkeä rooli yrityssektorilla on osatyökykyisten työllistämisessä. Ilman yrityksiä ei tapahdu merkittävää liikettä osatyökykyisten työllisyysasteen kehittymisessä.

Vaikuttavuusinvestoinnit ja vaikuttavuuden mittaaminen osatyökykyisten työllistämisessä

Tuija Oivon mukaan vaikuttavuuden todentaminen ja mittaaminen on tärkeä osa osatyökykyisten työllistämiseen tähtäävää toimintaa. Asiaa on edistetty mm. työ- ja elinkeinoministeriössä osatyökykyisten vaikuttavuusperustaisessa työllistymisen mallinnuksessa. Mallinnusta on tehty ministeriön vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskuksen, Arvoliiton ja muiden asiantuntijoiden yhteistyössä.

Etla arvioi vuonna 2015 valmistuneessa raportissaan, että vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeä väylä yhteiskunnallisille yrityksille uusiin rahoituslähteisiin. Vaikuttavuusinvestoimisen mallit voisivat tarjota täsmäratkaisuja yhteiskunnallisten yritysten rahoitusongelmiin.

Työ- ja elinkeinoministeriön koordinoimassa mallinnustyössä yhtenä päätelmänä on ollut, että työllistymisen palveluihin tarvitaan systemaattinen palveluprosessin johtamisen malli, joka mahdollistaa vaikuttavuuden arvioinnin. Oivo pitää mallinnustyötä lupaavana:

– Mitä paremmin kykenemme tunnistamaan työttömien yksilölliset tilanteet ja palvelutarpeen, sitä paremmin ja oikea-aikaisemmin pystymme myös ohjaamaan ihmisiä eteenpäin. Tämä on keskeistä työllisyyspalveluiden uudistamisessa ja palvelumuotoilussa.

Malli tukee kestävän yhteiskuntapolitiikan toteuttamista ja investointiajattelua. Oivo painottaa, että mallin avulla voidaan laskea osatyökykyisten työllistämisen yhteiskunnallisia hyötyjä ennen ja jälkeen työllistämistoimenpiteitä:

– Ennakko- ja jälkikäteisarvioinnilla sekä kehitetyllä laskentamallilla voimme tehostaa julkisten varojen käyttöä. On selvää, että haluamme Suomessa investoida vaikuttavasti ja kokonaistaloudellisesti järkevästi.

Osatyökykyisten työllistäminen ja sen toimenpiteet pitää tehdä näkyviksi

Tuija Oivo näkee tärkeänä osatyökykyisten työllistämiseen tähtäävän toiminnan systemaattisuuden, mutta myös sen, että toimenpiteet tehdään näkyviksi. Lisäksi tarvitaan mittaamista ja hyötyjen arviointia.

Esimerkiksi työpankeista tarvittaisiin lisää tietoa ja vaikuttavuustutkimusta. Tätä tietoa pitää hyödyntää viestinnässä aiempaa tehokkaammin:

– Yhteiskunnallinen muutoksen aikaansaaminen edellyttää aina myös viestintää. Tämä pätee myös osatyökykyisten työllistämiseen. Meidän pitää kertoa paljon laajemmin toimenpiteistä, niiden tuloksista ja vaikuttavuudesta niin päättäjille, asiantuntijoille kuin osatyökykyisille itselleenkin.

Hyvinvointitalous ja osatyökykyisten työllistyminen ovat kestävää yhteiskuntapolitiikkaa

Suomi on 2019 vuoden lopulla päättyneellä EU-puheenjohtajakaudellaan edistänyt hyvinvointitaloutta. Hyvinvointitaloudessa tavoitteena on pitää yhteiskunnassa kaikki osallisina ja varmistaa yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille.

Hyvinvointitalous lähtee siitä, että ihmisten hyvinvointi on edellytys niin talouskasvulle kuin yhteiskunnan ja talouden vakaudellekin. Hyvinvoivat ihmiset sairastavat vähemmän, ovat muita useammin työelämässä mukana ja maksavat veroja.

Tuija Oivon mukaan yhteisötalouden ja hyvinvointitalouden näkökulmien yhdistäminen on tie kestävään yhteiskuntapolitiikkaan. Osatyökykyisten työllistäminen ja työllisyysasteen nostaminen ovat tässä kokonaisuudessa välttämättömiä tavoitteita:

– Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kestävyys ja inhimillisyys edellyttävät, että saamme kaikkien työikäisten suomalaisten osaamisen ja muut resurssit paremmin käyttöön. Osatyökykyisten työllisyysasteen nostaminen on välttämätöntä ja inhimillisesti viisasta.

Tuija Oivo työskentelee johtajana työ- ja elinkeinoministeriössä. Hän on pitkän työuransa aikana työskennellyt erityisesti työllisyyden ja työllisyyspolitiikan parissa. Tällä hetkellä Tuija Oivon vastuualueessa yhdistyvät työllisyys, nuoret, osatyökykyiset, yhteisö- ja hyvinvointitalous sekä osallisuus.

Haastattelijana: Kuntoutussäätiön toimitusjohtaja Soile Kuitunen

Simple Share Buttons