Suoraan sisältöön

Osatyökykyisten työllistyminen koronan aikaan -juttusarja: Työnantajat tarvitsevat palvelua osatyökykyisten työllistämiseen

Vuosikausien ajan on Suomessa osatyökykyisten työllistämisessä esitetty avainratkaisuksi työnantajayhteistyötä. Yhteistyö on kuitenkin liian kapea näkökulma asiaan. Työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntijan Patrik Töttermanin mukaan tarvitaan palvelua työnantajille:

– Työnantajat tarvitsevat konkreettista apua ja palvelua osatyökykyisten työntekijöiden työllistämiseen. Miten mukauttaa työtä, ja mitä muutoksia työtehtäviin ja työskentelyyn on tarpeen tehdä? Miten muutokset voidaan käytännössä toteuttaa? Työergonomia on tärkeä, mutta vain osa tätä kokonaistarkastelua, jota työpaikoilla yleensä on tehtävä.

Patrik Töttermanin mukaan osatyökykyisten työskentelyyn liittyy kirjo erilaisia kysymyksiä, joten osaamisenkin, jolla näitä ratkotaan, tulee olla monipuolista. Tarvitaan ymmärrystä siltä toimialalta ja niistä työtehtävistä, joissa osatyökykyinen toimii. Pelkkä yleinen työhönvalmennuksellinen ote ei riitä.

Ergonomian määritelmäkin on laaja. Se sisältää fyysisen ergonomian lisäksi kognitiivisen ja organisatorisen ergonomian. Yleensä myös osatyökykyisten kannalta parhaaseen tulokseen päästään, kun tarkastellaan työtä kaikista kolmesta näkökulmasta.

TE-toimistoihin palvelua työnantajille uusilla piloteilla

Patrik Tötterman kertoo käynnistyvistä TE-toimistojen piloteista. Piloteissa työnantajille aletaan tarjota palvelua osatyökykyisten työllistämiseen liittyen.

Töttermanin mukaan julkisuudessa puhutaan varsin paljon työskentelyolosuhteiden järjestelytuesta. Hän ei kuitenkaan näe, että työnantajat niin paljon tätä tukea tarvitsisivat. Sen sijaan työnantajat kaipaavat tietoa ja ymmärrystä siihen, miten heidän tulisi konkreettisesti tukea osatyökykyisiä työntekijöitään.

Tietoa ja osaamista on paljon esimerkiksi järjestöillä. Vammaisjärjestöt ja työllistymispalveluita tarjoavat järjestöt ovat kerryttäneet osatyökykyisyydestä valtavan määrän tietoa.

Järjestöt ovat myös kehittäneet ratkaisuja, joilla tuetaan osatyökykyisiä työssä ja työelämään pääsyssä. Tötterman mainitsee esimerkkinä työvoimakoulutuksen yhteissuunnittelun. Tätä hän kannustaa käyttämään laajemminkin:

– Työvoimakoulutuksen suunnitteluun kutsuttiin mukaan koulutuksen palvelutuottajia ja vammaisjärjestöjä. Näin voitiin jo työvoimakoulutuksen suunnitteluvaiheessa huomioida osatyökykyisyyteen liittyviä asioita. Koronavirusepidemia siirsi toteutusta, mutta hyvää toimintatapaa voidaan käyttää jatkossa.

TE-toimistojen pilottien taustalla tutkittu tietoa ja kehittämistyötä

TE-toimistojen pilottien taustalla on tutkittua tietoa ja kehittämishankkeiden tuloksia. Erityisasiantuntija Patrik Tötterman pitää tärkeänä sitä, että toimenpiteitä voidaan nyt kohdentaa muuallekin kuin osatyökykyisiin itseensä.

Tötterman mainitsee kehittämistyön esimerkkinä Iisisti töihin -hankkeen. Hankkeessa mennään sisälle yritysten toimintaan ja kartoitetaan osatyökykyisille sopivaa työtä, räätälöidään heille uusia työtehtäviä ja monistetaan näitä tehtäviä yrityksissä.

Iisisti töihin -hankkeen tavoitteena on työllistää noin sata henkeä ja luoda noin kaksisataa uutta työtehtävää. Iisisti töihin -hanketta koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja sen osatoteuttajana toimii Kuntoutussäätiö. Kumppaneina on kaupan, rakennusalan ja ravitsemusalan yrityksiä, kuten Lidl Suomi, Leijona Catering ja Sato Oy. Hankkeen toteuttamiseen osallistuu myös Ammattiopisto Spesia Oy.

Potentiaalia on paljon. Suomessa työelämän ulkopuolella arvioidaan olevan 65 000 osatyökykyistä, jotka haluaisivat olla töissä, ja runsaasti työpaikkoja, jotka ovat valmiita työllistämään osatyökykyisiä.

Yhteiskunnalliset kehitystrendit muokkaavat osatyökykyisyyttä

Osatyökykyisyyteen vaikuttavat yhteiskunnalliset muutostrendit. Näistä korostuvat digitalisaatio, inkluusio sekä koulutuksen ja osaamisen merkitys. Trendit muuttavat käsitystämme osatyökykyisyydestä, ja samalla ne vaikuttavat osatyökykyisten asemaan työmarkkinoilla.

Patrik Tötterman pitää tärkeänä kansainvälisiä vaikutteita osatyökykyisten työllistämistoimenpiteitä kehitettäessä. Esimerkiksi hankinnoilla työllistämistä ei keksitty Suomessa. Monissa maissa lähdettiin jo ennen Suomea tarkastelemaan, miten julkiset hankinnat voivat vaikuttaa työmarkkinoilla.

Suomessa on valmisteilla yhteiskunnallisten yritysten strategia, jota valmistellaan TEM:ssä Tuija Oivon johdolla. Siihenkin on saatu syötettä maailmalta. Tötterman näkee strategian merkityksen siinä, että se luo puitteet ja isot tavoitteet, joita konkretisoidaan hankkeina ja muina kehittämistoimenpiteinä.

Selvityshenkilö Hannu Mäkinen laatii parhaillaan osatyökykyisten työllistämisen suomalaista mallia. Myös tässä työssä hyödynnetään kansainvälisiä kokemuksia. Kiinnostavina esimerkkeinä Tötterman mainitsee Ruotsin Samhall-mallin sekä Espanjassa toimivan laajan pesula–hotelli–contact center -ketjun.

Mainittuja toimijoita yhdistää vahva halu investoida työllisyyteen. Samhall työllistää noin 20 000 henkeä ja se toimii useilla toimialoilla.

Suomessa osatyökykyisten työllisyyttä on katsottu vahvasti sosiaalipolitiikan näkökulmasta. Nyt sijaa on laajemmalle tulokulmalle:

– Halutaanko työvoimapolitiikka nähdä tasavertaisena sosiaalipolitiikan rinnalla? Mikäli näin on, voimme tällä hallituskaudella toimia aiempaa laajemmalla rintamalla. Tavoitteena on tällöin saada aikaan hankkeita, joissa sosiaalipoliittinen näkökulma yhdistyy työmarkkinoihin ja työvoiman kysyntään. Näin saamme myös yrityssektorin paremmin mukaan.

Osatyökykyisten työttömien määrä kasvoi, mutta ei niin paljon kuin työttömien yhteensä

Osatyökykyisten työttömien määrä kasvoi noin 10 prosentilla ajalla 11/2019–11/2020, ja kaikkien työttömien määrä yli 20 prosentilla. Ero työttömyyden kasvussa oli merkittävä osatyökykyisten ja muiden välillä.

Erityisasiantuntija Patrik Tötterman pohtii asian taustoja. Onko niin, että kun työnantajat vähentävät työvoimaa, eivät ne niin herkästi luovu osatyökykyisistä työntekijöistään?

Taustalla voivat toki olla työkyvyttömyydestä aiheutuvat menot. Näitä työnantaja voi joutua työkyvyttömyystilanteissa maksamaan osatyökykyisen irtisanomisen jälkeen.

Työllisyystilastossa näkyvä ero voi johtua myös siitä, että työttömyystilanteen heikentyessä osatyökykyisyyttä ei niin tarkasti kiireessä ehditty tilastoihin merkitsemään. Toisaalta osatyökykyisten työttömyyden muita hitaampi kasvuvauhti on ollut näkyvissä pidempäänkin, ja jo ennen koronavirusepidemian leviämistä.

On myös mahdollista, että tiukassa taloudellisessa tilanteessa yritykset ja muut työanantajat työllistivät osatyökykyisiä aiempaa enemmän saadessaan tähän taloudellista tukea.

Työnantajamaine on tärkeä

Patrik Töttermanin mukaan työnantajien halukkuus huolehtia omasta työnantajamaineestaan vaikuttaa myös osatyökykyisten työllistymiseen. Ilmasto on muuttunut:

– Työnantajat pohtivat ympäristöasioita, mutta myös sosiaalisia kysymyksiä entistä tarkemmin. Ympäristöasiat ovat pedanneet maaperää sosiaalisille näkökulmille. Sosiaalinen näkökulma koskee esimerkiksi työehtoja. Mikäli syntyy vaikutelma työehtojen polkemisesta ja jopa ilmaisen työvoiman käytöstä, sellaista työnantajaa ei katsota hyvällä.

Yhä useammat kuluttajat ovat kiinnostuneita tuotteiden alkuperästä ja siitä, miten ne on tuotettu. Monilla toimialoilla podetaan myös kroonista työvoimapulaa. Huonoon työnantajamaineeseen ei ole varaa.


Patrik Tötterman on erityisasiantuntija työ- ja elinkeinoministeriössä. Hän on työskennellyt pitkään työllistämisen ja osatyökykyisyyden kysymysten parissa, ja oli mm. Sipilän hallituskauden aikana toteutetun osatyökykyiset työhön – OTE-kärkihankkeen avainasiantuntijoita. Tötterman osallistuu Työkykyohjelman toimeenpanoon työ- ja elinkeinoministeriössä, ja on useiden asiantuntija- ja projektiryhmien jäsen. Koulutukseltaan Tötterman on filosofian tohtori ja psykologian lisensiaatti.

Haastattelijana Kuntoutussäätiön toimitusjohtaja Soile Kuitunen.

Simple Share Buttons