Suoraan sisältöön

Osatyökykyisten työllistyminen koronan aikaan -juttusarja: Osatyökykyisten työllistymisongelmien taustoja pitäisi selvittää nykyistä laajemmin

Kuntoutussäätiön johtava tutkija, dosentti ja neuropsykologi Erja Poutiainen pitää osatyökykyisten työllisyysasteen nostamista välttämättömänä Suomen työllisyyskehityksessä. Poutiainen peräänkuuluttaa osatyökykyisten työttömyyden taustalla olevien tekijöiden tunnistamista:

– Joskus ongelmia työhön pääsyssä on vaikeaa tunnistaa ja yksilöidä. Työelämän ulkopuolelle jäämisen taustalla voi olla sairastumisesta johtuva häiriö tai kehityksellinen häiriö, jota ei tunnisteta.

Poutiaisen mukaan esimerkiksi kehityksellisten oppimisvaikeuksien (mm. luki- ja matematiikan vaikeudet) tai neuropsykiatristen häiriöiden (mm. ADHD) tunnistaminen auttaa myös tukimahdollisuuksien löytämisessä. Järjestelyt työpaikoilla voivat olla joskus hyvin yksinkertaisia. Esimerkiksi rauhallinen työtila voi jo sinällään turvata hyvät edellytykset työssä pärjäämiselle.

Aina ei tarvita raskasta tukea. Kevyempikin ohjaustuki voi auttaa ihmisiä merkittävällä tavalla eteenpäin. Toisaalta silloin, kun vahvempaa tukea tarvitaan, on tärkeää, että tällaisia palveluita on tarjolla.

Osatyökykyisten työllistymiseen tarvitaan usein erityisalojen osaamista

Usein pitkään työelämän ulkopuolella olevilla ihmisillä on moninaisia pulmia työllistymisessään. Tällöin työllistymisen tueksi tarvitaan Erja Poutiaisen mukaan erityisosaamista ja osaamisten yhdistämistä:

– Suomessa hallinnonalojen raja-aidat ovat kovin jyrkkiä. Monialaisissa työ- ja toimintakyvyn pulmissa tarvittaisiin moniammatillista osaamista ja osaamisen yhdistämistä.

Poutiainen mainitsee esimerkkinä aivoverenkierron häiriöt, joihin sairastuu joka kuudes suomalainen. Eräässä tutkimushankkeessa havaittiin, että työkykyisistä lievän aivoinfarktin saaneista 40 prosentille jäi työnteon kannalta merkittävä neuropsykologinen ongelma. Tämä ei kuitenkaan haitannut heidän toimintaansa työn ulkopuolella.

Ongelma voikin jäädä piiloon, ja ihminen itsekin ihmetellä, mistä heikko työsuoritus johtuu, kun arki kotona kuitenkin sujuu. Työnteon tukeminen yleisesti ei tällöin riitä, vaan ongelman tunnistamiseen ja ratkaisujen löytämiseen tarvitaan erityisosaamista.

Toimivia malleja käyttöön

Työnantajat tarvitsevat koulutusta osatyökykyisten työllistämiseen. Kuntoutussäätiössä törmätään usein siihen, että työnantajat eivät tiedä riittävästi osatyökykyisten työllistämisen keinoista, eduista ja toimiviksi osoittautuneista malleista.

Yksi tutkittu, näyttöön perustuva, vaikeita mielenterveyden häiriöitä omaavien työllistämisen malli on IPS. Siitä käytetään myös nimitystä Sijoita ja valmenna -malli. IPS-mallin kulmakivinä on avoimille työmarkkinoille työllistymisen tavoite, työvalmennus, nopea työnetsintä ja eri palveluiden integraatio asiakkaan tarpeisiin.

Poutiainen näkee IPS-mallissa potentiaalia, mutta korostaa osatyökykyisten toimintarajoitteiden yksilöllistä luonnetta. Myös tukimallit tulee räätälöidä yksilöllisesti:

– Joskus tuki voi tarkoittaa vaikkapa työkykykoordinaattorikoulutuksen käynyttä valmentajaa ja toisinaan osatyökykyisen toimintarajoitteen tuntevaa erityisosaajaa. Keskeistä on myös julkisen sektorin antama tuki ja apu, esimerkiksi te-hallinnon tai kuntien työllisyyspalvelujen kautta.

Osatyökykyisenkin kohdalla motivaatio ja osaaminen ratkaisevat

Erja Poutiainen korostaa osatyökykyisten motivaatiota ja osaamista avaintekijöinä työllistymiselle ja työssä jatkamiselle. Hän kertoo esimerkin edellisestä työpaikastaan neuropsykologina Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä.

Poutiaisen kuntoutusasiakkaaksi tuli henkilö, jolla oli todettu aivosairauden aiheuttamia tiedonkäsittelyn häiriöitä. Hän oli erittäin ammattitaitoinen ja pidetty työpaikallaan. Taidot eivät olleet sairauden myötä heikentyneet, mutta työnteko oli hitaampaa.

Ratkaisevaa työllistymisessä oli, että työnantaja oli valmis muuttamaan työpanosta työkokeilun jälkeen. Työnantaja näki, että työnjälki tällä työntekijällä oli edelleen korkealaatuista. Työnantaja järjesti asian niin, ettei hitaus muodostunut ongelmaksi työntekijälle tai työyhteisölle.

Erja Poutiaisen kuvaamassa tapauksessa kaikista tärkein tekijä lopulta oli se, että työntekijä oli motivoitunut ja hänen osaamisensa oli hyvää. Näillä perusteilla työnantaja oli valmis mukauttamaan työtä työkykyä vastaavaksi.

Kompensaatioita työnantajille tulisi pohtia laajemmin

Poutiaisen mukaan Suomessa tulisi pohtia laajemmin myös työnantajien kompensaatioita:

– Jos osatyökykyinen on sillä tavoin osatyökykyinen, että hänen toimintaedellytyksensä ovat muita heikommat, on luonnollista, että työnantajille tarvittaisiin laajemmin kompensaatiota. Palkkatuki on yksi tärkeä kompensaation keino, mutta tarvitsemme myös muuta, esimerkiksi työn mukauttamista työpaikoilla.

Poutiaisen mielestä myös asenteet ja yritysten kulttuuri kaipaavat tuuletusta. Osatyökykyisiä kohtaan on edelleen paljon ennakkoluuloja. Asenteet muuttuvat hitaasti.

Osa-aikatyötä pitäisi olla tarjolla laajemmin

Moni osatyökykyinen voisi hyötyä nykyistä laajemmista osa-aikatyön mahdollisuuksista. Osatyökykyisissä on niitä, jotka pystyisivät tekemään töitä optimaalisella tavalla osa-aikatyössä.

Erja Poutiaisen mukaan tällaisia ihmisiä on paljon. Osalla heistä on esimerkiksi mielenterveyden häiriöitä. Kahdeksan tunnin työpäivä voi osoittautua liian haastavaksi.

Suomessa työelämä rakentuu edelleen vahvasti kokoaikatyön varaan. Toisaalta palkansaajissa on niitä, jotka haluaisivat tehdä kokoaikatyötä, mutta eivät sitä saa. Vuonna 2019 osa-aikatyötä teki 439 000 työllistä, mikä oli 17 prosenttia kaikista työllisistä. Osa-aikatyötä tekeviä työllisiä oli 16 000 enemmän kuin vuonna 2018. Tilastokeskuksen vuonna 2011 valmistuneessa tutkimuksessa todettiin, että jopa viidennekselle ei-työllisistä terveysongelman kanssa elävistä kevyempi työ, lyhemmät työajat tai etätyömahdollisuudet edistäisivät osallistumista työelämään.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Erja Poutiainen

Johtava tutkija

Kuntoutussäätiö

 

Haastattelijana: Kuntoutussäätiön toimitusjohtaja Soile Kuitunen

Simple Share Buttons