Suoraan sisältöön

Osatyökykyisten työllistyminen koronan aikaan -juttusarja: Osatyökykyisten työllistymisellä paljon myönteisiä vaikutuksia – tietoa ja tilastointia tarvitaan lisää

– Osatyökykyisten työllistymisellä on paljon myönteisiä vaikutuksia niin ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin kuin koko yhteiskunnallekin, toteaa Kuntoutussäätiön tutkimuksesta ja kokeiluista vastaava johtaja Riikka Shemeikka.

Tutkimukset osoittavat, että työssä olevat ovat työttömiä terveempiä ja kokevat oman hyvinvointinsa paremmaksi kuin työttömät.

Tutkittua tietoa ja tilastointia tarvitaan kuitenkin lisää. – Osatyökykyisten työllisyysasteen ja tilanteen selvittäminen on vaikeaa, koska osatyökykyisyyden määrittelyssä on edelleen vaihtelua, Shemeikka toteaa.

– Meillä ei ole yhteneviä kriteerejä tilastoinnissa. Tämä vaikeuttaa osatyökykyisten tilanteen kehittymisen luotettavaa seurantaa, jatkaa Riikka Shemeikka.

Yhdenmukaista tilastointia ja tähän perustuvia analyyseja tarvitaan muun muassa politiikkatoimenpiteiden suunnittelun pohjaksi.

 

Osatyökykyisten työllistämisen hyviä toimintamalleja on paljon

Suomessa osatyökykyisten työllistymistä on edistetty ja kehitetty usean hallituskauden aikana. Tärkeinä virstanpylväinä ovat olleet hallitusten Osku-ohjelma ja OTE-kärkihankkeet.

– Hallitusohjelmilla ja niihin perustuvilla hankkeilla on ollut keskeinen merkitys osatyökykyisten työllistymisen parantamisessa. Niiden avulla on päästy kehittämään ja kokeilemaan käytännössä toimintatapoja ja toimintakonsepteja.

Erityisen merkityksellisenä Shemeikka pitää OTE-kärkihanketta, jota toteutettiin edellisellä hallituskaudella. Shemeikan mukaan OTE-kärkihankkeen ansioita olivat konkreettisuus ja monipuolisuus. Sillä edistettiin sekä työssä että työelämän ulkopuolella olevien osatyökykyisten työllistymistä.

Vaikka kaikista toimintamalleista ei ole toteutettu tieteellisiä arviointeja, on näyttöä kuitenkin kerätty toimintatapojen toimivuudesta ja vaikuttavuudesta.

On selvää, että konkreettisella kehittämistyöllä on ollut oma vaikutuksensa siihen, että osatyökykyisten työllisyysaste on kehittynyt myönteiseen suuntaan. Merkitystä on ollut Shemeikan mukaan myös sillä, että arvovaltaiset yhteiskunnalliset toimijat ovat ottaneet asian omakseen. Esimerkiksi työmarkkinajärjestöt, sote-järjestöt ja valtionhallinto ovat yhdessä edistäneet osatyökykyisten asemaa työmarkkinoilla.

 

Tarvitaan lisää tutkimustietoa palkkatuen ja osatyökykyisten työllisyysasteen noston vaikutuksista

Kun työttömyys kasvaa, voi moni osatyökykyinen miettiä, lähteäkö hakemaan töitä. – On tärkeää kannustaa näissäkin tilanteissa työnhakuun. Esimerkiksi työkykykoordinaattori voi tukea osatyökykyisiä etsimään ja löytämään työtä, painottaa Shemeikka.

On tärkeää koota tuoreeseen kansainväliseen ja kotimaiseen tutkimukseen perustuvaa näyttöä vaikuttavista osatyökykyisten työllisyyttä tukevista toimintamalleista. Tulevien toimenpiteiden suunnittelussa tätä tutkittua tietoa tulee hyödyntää.

Tarvitaan tietoa myös siitä, miten erilaiset osatyökykyisten työllisyyttä ja ylipäätään työllistämistä edistävät toimet vaikuttavat kokonaistyöllisyyteen.

Esimerkiksi palkkatuki on monessa mielessä hyvä keino nostaa osatyökykyisten työllisyyttä. Sen vaikutukset voivat olla kuitenkin laajakantoisia.

– Palkkatukea käytetään osatyökykyisten rekrytoinneissa, mikä lisää heidän työllisyysastettaan. On kuitenkin tärkeää analysoida, miten tämä vaikuttaa muiden väestöryhmien työllisyysasteeseen ja kokonaistyöllisyysasteen kehitykseen, Shemeikka peräänkuuluttaa. Asiaa tulisi tutkia lisää.

 

Osallisuudella on myös itseisarvoisia vaikutuksia

Työllisyys lisää tutkitusti ihmisen hyvinvointia ja terveyttä. Työmarkkinaosallisuudella on myös itseisarvoisia vaikutuksia.

– Ihmisten perustarpeita ovat kuuluminen johonkin. Ihminen tarvitsee osallisuuden ja merkityksellisyyden kokemuksia.

Osallisuus on muutakin kuin hyvinvointia tai taloutta. Se on demokratian perusarvo, joka turvaa myös yhteiskuntarauhaa ja vakautta. Tätä ei tule unohtaa myöskään osatyökykyisten työllisyyden edistämisessä, painottaa Riikka Shemeikka.

 

Riikka Shemeikka

Johtaja, tutkimus ja kokeilut

Kuntoutussäätiö

 

Kuntoutussäätiö on kuntoutuksen suunnannäyttäjä. Säätiö tähtää kuntoutuksen Living Labiksi: kuntoutusjärjestelmän konkreettiseksi uudistajaksi ja uudistumisen välineiden tuottajaksi koko Suomelle. Säätiön tutkimus on käytäntölähtöistä. Osaamisalueet ovat kestävä työkyky, paras toimintakyky ja terveys sekä vahvistuva kansalaisyhteiskunta. Kuntoutussäätiö tuottaa kuntoutusasiakkaille työ-, opiskelu- ja toimintakykyä edistäviä palveluja. Riikka Shemeikka vastaa säätiön tutkimus- ja kokeilutoiminnasta.

 

8.6.2020, haastattelijana: Kuntoutussäätiön toimitusjohtaja Soile Kuitunen

Simple Share Buttons