Suoraan sisältöön

Osatyökykyisten työllistyminen koronan aikaan -juttusarja: Osatyökykyiset tarvitsevat räätälöityä, yksilöllistä tukea

Osatyökykyisten työllistyminen koronan aikaan -juttusarja käynnistyy

Kuntoutussäätiö julkaisee Tie työelämään -verkkopalvelussa kesän 2020 aikana juttusarjan osatyökykyisten työllistymisestä koronan aikaan. Kysymme joukolta päättäjiä, asiantuntijoita, kuntoutuspalveluiden tuottajia ja osatyökykyisiä, mitä osatyökykyisten työllistymiselle kuuluu juuri nyt.

Vaikka Suomen talous hiipuu, on tärkeää pitää kiinni kunnianhimoisista työllisyystavoitteista. Monella alalla on tälläkin hetkellä työvoimapulaa. On myös selvää, että työllisyysasteen nostaminen Suomessa edellyttää, että nykyistä useampi osatyökykyinen on mukana työelämässä.

Osatyökykyisiä on paljon. Noin 600 000 suomalaista arvioi, että jokin vamma tai sairaus vaikuttaa heidän työllistymiseensä ja työssä jatkamiseensa. Näistä työssä on 400 000 ja työelämän ulkopuolella 200 000. Ulkopuolella olevista 65 000 haluaisi työskennellä ja arvioi myös olevansa kykeneviä tähän. Pelkästään tämän joukon työllistämisellä päästäisiin lähelle hallituksen työllisyystavoitteen toteutumista.

Keväällä 2019 Suomessa oli historiallinen tilanne, kun osatyökykyisten työllisyystilanne oli paras vuosikymmeniin. Tätä ei tilastojen perusteella ole aiemmin samalla tavalla tapahtunut. Myönteistä kehitystä on ehdottoman tärkeää jatkaa!

Osatyökykyisten työllistymisen esteenä ovat usein ennakkoluulot sekä tiedon puute. Asenteissa on kuitenkin havaittu tapahtuneen merkittäviä muutoksia. Tutkimusten mukaan vuonna 2006 työnantajat suhtautuivat nihkeästi osatyökykyisten palkkaamiseen. Vuonna 2017 työnantajista 80 prosenttia suhtautui osatyökykyisiin työnhakijoihin myönteisesti. Työkyvyn sijaan tärkeimpinä rekrytointikriteereinä pidetään nyt henkilön motivaatiota ja osaamista.

Juttusarjamme käynnistyy Verven kuntoutusjohtaja Oili Alatorvisen haastattelulla.

OSATYÖKYKYISET TARVITSEVAT RÄÄTÄLÖITYÄ, YKSILÖLLISTÄ TUKEA

Oili Alatorvisen mukaan osatyökykyisten työllistymiseen tarvitaan ennen kaikkea räätälöityä, yksilöllistä tukea. –  Ei ole olemassa mitään yksittäistä keinoa tai kaikkiin tilanteisiin sopivaa vakioratkaisua. Osatyökykyiset tarvitsevat räätälöityä tukea ja palveluita niin, että saamme selville jokaisen ihmisen omat vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet. Vain näin saadaan kestävä pohja tulevaisuudelle ja tulevaisuuden suunnittelulle, toteaa Verven kuntoutusjohtaja Oili Alatorvinen.

Räätälöity toimintatapa tuottaa parhaimmat tulokset. Asia on havaittu myös Vervessä. Yksilöimällä ja räätälöimällä palvelua osatyökykyisille löydetään parhaiten polkuja eteenpäin. Ratkaisujen löytyminen asiakkaille synnyttää myönteistä kehää myös työyhteisöön. Lisäksi onnistumiset vetävät puoleensa uusia asiakkaita.

Uravalmentaja ja työkykykoordinaattorit ovat laaja-alaisia ammattiosaajia

Osatyökykyisten työllistyminen edellyttää monen tahon yhteistyötä. Siinä tarvitaan osaamista niin alueen elinkeinoelämästä, työpaikoista ja koulutusmahdollisuuksista kuin valtakunnallisistakin ratkaisuista, etuuksista, kuntoutusjärjestelmästä ja työnantajille tarjolla olevista tukimuodoista.

– Nyt kysytään, ketkä ovat osatyökykyisten työllistymisen ja kuntoutumisen prosessiomistajia. Ovatko he sote-keskuksissa vai missä? Uskon, että vaikuttavaan toimintaan tarvitaan paljon eri tahojen yhteistyötä. Pitää tuntea alueelliset ja paikalliset olosuhteet, mutta myös valtakunnalliset ratkaisut ja järjestelmät, Alatorvinen painottaa.

Uravalmentajilla ja työkykykoordinaattoreilla on tähän hyvä ja syvällinen ammattitaito. He ovat työllistymisen asiantuntijoita. Uravalmentaja ja työkykykoordinaattori voi olla myös prosessiomistaja.

Yksityinen sektori tarvitaan edelleen tiiviisti mukaan osatyökykyisten työllistämiseen

Yksityinen sektori tuottaa tällä hetkellä paljon osatyökykyisten palveluita. Yksityisillä palvelutuottajilla on myös runsaasti ohjaus- ja koordinaatio-osaamista. – Työllistyminen ja työllisyydenhoito ovat omia osaamisalueitaan. Ne eivät kuulu nykyisten terveyskeskusten tai sote-kuntayhtymien ydinosaamisiin ainakaan terveydenhuollon ammattilaisilla. Työllisyydenhoito on oma substanssialueensa, siihen pitää perehtyä ja pätevöityä ammatillisesti, ja olla lisäksi tiiviisti verkostoitunut, Oili Alatorvinen toteaa.

– Olisi tarkoituksenmukaista, että suomalaisessa yhteiskunnassa hyödynnettäisiin monipuolisesti ja laajasti kaikkea sitä osaamista, palveluita ja ideoita, joita yrityksillä on osatyökykyisten työllistämiseksi, Alatorvinen jatkaa.

Yksityisen sektorin sekä yleishyödyllisten järjestöjen ja säätiöiden kuntoutus- ja työllistämistoiminta on laajaa ja koko ajan kehittyvää. Niissä on kokeiltu ja käyttöönotettu paljon työllistämisen ratkaisuja, jotka kannattaa hyödyntää tulevissa sote-rakenteissa.

Työllisyydenhoidon järjestelmien ja rakenteiden uudistukset eivät välttämättä ole aina isoja

Hyvänä käytännön esimerkkinä tehokkaammasta työllisyydenhoidosta kuntoutusjohtaja Oili Alatorvinen mainitsee tsekkauslistat, joita voitaisiin käyttää esimerkiksi lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolla. Tällainen tietojärjestelmiin kirjattava tsekkaus voisi olla niinkin yksinkertainen kuin kysymys siitä, onko henkilö töissä tällä hetkellä ja mitkä hänen työllistymisnäkymänsä ovat.

–Ymmärrän hyvin, ettei lääkäri ole työllisyydenhoidon ammattilainen, eikä hänen tarvitse sellaiseksi tullakaan. Tällainen yksinkertainen työllistymiseen ja työllistyvyyteen liittyvä kysymys voisi kuitenkin avata ihmisen tilannetta, ja sen jälkeen pystyttäisiin katsomaan yhdessä, mistä asiakas saisi työllistymiseensä parhaan tuen ja avun, sanoo Alatorvinen.

Näkymät ovat sumeat, mutta toivoa on

Koronavirusepidemia katkaisi Kela-palvelut kuin seinään. Sulun jälkeen niitä varovaisesti jatkettiin kasvokkaisina, mutta entiseen ei ole vielä palattu. Monilla yrityksillä on vakavia ongelmia kassan ja rahoitustilanteen vuoksi.

Epäselvää on, miten koronan aiheuttamasta kriisistä selvitään ja kuinka moni kuntoutuksen ja työllisyydenhoidon palvelutuottajista vielä jatkaa, kun tilanne jossain vaiheessa normalisoituu.

–Toimiala uudistuu nyt kriisin kautta. Uskon, että se tuo paljon myös hyvää tullessaan. Alalle voi tulla uusia toimijoita ja moni nykyisistä toimintatavoista voi uudistua. Me Vervessäkin otimme reippaan askeleen kohti digiä koronan myötä. Olimme tätä pitkään suunnitelleet ja kehittäneet, ja korona antoi siihen viimeisen sykäyksen, Alatorvinen toteaa.

Tilanne pakottaa miettimään myös kuntoutus- ja työllisyydenhoidon palveluiden kilpailutuskäytäntöjä. Onko niissä sellaisia näkymiä osallistujille, että palvelutuottajien kannattaa markkinassa ja kilpailutuksissa olla mukana? Miten kilpailutetaan niin, että palvelutuottajilla on aito mahdollisuus tuottaa hyvää palvelua ja samalla pysyä itse elinvoimaisina?

Alatorvinen näkee, että jos kriisi jää lopulta lyhytaikaiseksi, eivät sen vaikutuksetkaan ole välttämättä kovin dramaattisia. Toimeliaisuus kasvaa kriisin jälkeen, mikä ruokkii luottamusta ja taloutta. –Kun luottamusta löytyy, lähtevät talouden ja yritystoiminnankin pyörät pyörimään nopeasti, Alatorvinen painottaa.

Osatyökykyisten työllisyysasteen nosto on edelleen mahdollista

Alatorvisen mukaan Suomessa on valtavasti esimerkkejä siitä, miten osatyökykyiset työllistyvät, kun vain ihmisten omat vahvuudet ja motivaation lähteet saadaan selville. Työnantajien asenteet ovat myös muuttuneet aiempaa myönteisemmäksi osatyökykyisten palkkaamista kohtaan.

Nyt pandemian aikaan yritykset tietysti punnitsevat rekrytoinnin riskejä ehkä erityisenkin tarkkaan. Voisi olla tarkoituksenmukaista, että valtio tukisi osatyökykyisten palkkaamista yrityksiin ja muille työnantajille.

 

Oili Alatorvinen

Kuntoutusjohtaja

Verve

 

Verve on valtakunnallinen työelämää, yrityksiä ja kuntoutujia tukeva monipuolinen asiantuntija. Verve auttaa ihmisiä pääsemään ja palaamaan työhön, sekä jaksamaan siellä paremmin. Verve valmentaa työpaikoilla yksilöitä ja esimiehiä liiketoiminnan uudistuvissa tilanteissa. Heikentyneen toimintakyvyn ja arjessa selviytymisen tueksi Verve tarjoaa vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta ja terapiapalveluita. Verve on 400 ammattilaisen työpaikka, joka tarjoaa uramahdollisuuksia 18 paikkakunnalla.

Simple Share Buttons