Suoraan sisältöön

Osatyökykyisten työllistyminen koronan aikaan -juttusarja: Menestys osatyökykyisten työllistymisessä perustuu aiemmille onnistumisille

Päivi Mattila-Wiro

Keväällä 2019 osatyökykyisten työttömien määrä oli laskenut yli 30 kuukautta peräkkäin. Monia asioita onnistuttiin tekemään oikein.

– Kyse oli onnistuneista muutoksista niin asenteissa kuin toimintatavoissakin, toteaa Osatyökykyisille tie työelämään eli OTE -kärkihanketta vuosina 2015–2018 johtanut Päivi Mattila-Wiro STM:stä. OTE-kärkihankkeen aikana osatyökykyisten työttömien työnhakijoiden määrä laski 30,2 %.

Nyt on tärkeää saada nämä vaikuttaviksi osoittautuneet toimintamallit ja aikaansaadut muutokset esille, ja jatkaa työtä niiden pohjalta.

OTE-kärkihanke rakensi yhteistyön työmarkkinaosapuolten ja sote-järjestöjen välille

Yksi merkittävimmistä saavutuksista OTE-kärkihankkeessa oli hankkeen rakentama työmarkkina- ja sote-järjestöjen yhteistyö. On selvää, että ilman tätä järjestöjen yhteistyötä ei osatyökykyisten työllisyysasteen nosto onnistu myöskään tällä hetkellä.

– Järjestöt allekirjoittivat julkilausuman, jossa he sitoutuivat tahoillaan ja yhdessä pitkäjänteisesti edistämään osatyökykyisten työllisyyttä. Monessa osatyökykyisten työmarkkinatilannetta koskevassa asiassa löydettiin yhteinen päämäärä. Tämä järjestöjen yhteistyö pitää elvyttää, painottaa Mattila-Wiro. 

Katse olemassa olevaan työkykyyn ongelmien ja puutteiden sijaan

On hyvä tunnistaa, mitä käsitteitä käytämme, kun puhumme osatyökykyisyydestä.

– Emme saa unohtaa OTE-hankkeen aikana juurrutettua käsitettä ”olemassa oleva työkyky”. Puhe jäljellä olevasta työkyvystä kääntää ajatuksemme vääjäämättä ongelmiin ja puutteisiin. Sairaudesta tai vammasta huolimatta työntekijä voi olla huippuosaaja omalla alallaan, toteaa Päivi Mattila-Wiro.

Tutkimusten mukaan työnantajia kiinnostavat ennen kaikkea työnhakijoiden ja työntekijöiden motivaatio, osaaminen ja asenne, eivät työkyvyn mahdolliset vaihtelut sinänsä.

Mattila-Wiron mukaan väite siitä, että työnantajat eivät osaisi työllistää osatyökykyisiä, on paikkansapitämätön.

On olemassa paljon tietoa työnantajille osatyökykyisen palkkaamisen sekä työn mukauttamisen ja sopeuttamisen keinoista. Tätä tietoa työpaikoilla myös käytetään. Hyvänä apuna on Tie työelämään -verkkopalvelu, jossa työnantajille suunnattua tietoa on kootusti ja selkeästi löydettävissä.

Osatyökykyisten luokittelu ei lisää heidän työllisyyttään

Päivi Mattila-Wiro ei näe mielekkäänä ihmisten tarkkaa luokittelua heidän työkykynsä mukaan.

– Ihmisten luokittelu ei edistä heidän työllistymistään. Tukijärjestelmät edellyttävät osaltaan työkyvyn mukaista kategorisointia. Työn tekemisen ja työhön osallistumisen kannalta emme luokittelua kuitenkaan tarvitse.

Mattila-Wiron mukaan kaikki osatyökykyiset työhön haluavat tarvitaan Suomen työllisyysasteen nostoon. OTE-kärkihankkeessa painotettiin, että jokainen ihminen on sillä työkyvyllä työelämässä mukana, joka hänellä on. Tämän ajatuksen pohjalta on luontevaa jatkaa.

Kukaan ei yksin ratkaise osatyökykyisten työllistymistä

Osatyökykyisten työllistymistä edesauttavat paitsi monet etuudet, myös erilaiset palvelut, monipuolinen kuntoutus, työpaikat ja koulutusmahdollisuudet.

On tärkeää ymmärtää, että osatyökykyisten työllistyminen on aina verkostotyötä. Kukaan ei yksin työllisyysastetta nosta.

Kärkihankkeen aikana kehitettiin työkykykoordinaattorikonseptia edelleen ja laajennettiin työkykykoordinaattorikoulutus koko maahan. Konseptin idea lähtee verkostotyöstä. Kyse on siitä, miten jokainen verkostossa toimiva edistää osatyökykyisen työllistymistä yhdessä muiden kanssa. Kukin yksittäinen ammattilainen tietää mikä on hänen roolinsa, osuutensa ja vastuunsa kokonaisuudessa, toteaa Mattila-Wiro.

Työkykykoordinaattorimallissa verkostoyhteistyön lisäksi painottuu ratkaisukeskeisyys.

– Jokaiselle ihmiselle haetaan konkreettiset askeleet ja polut eteenpäin. Ei jäädä jumiin ongelmiin. Tämä vaatii räätälöintiä yksilöllisiin tilanteisiin ja tarpeisiin, joita henkilöllä on, Mattila-Wiro summaa.

Koronan myötä otettiin iso loikka kohti työn tulevaisuutta

Koronaviruspandemia on koskettanut erityisen raskaasti haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä – myös osatyökykyisiä.

Samalla koronaviruspandemia on kiihdyttänyt työn muutosta. Keväällä on otettu pitkä loikka kohti työn tulevaisuutta. Digitalisaation hyödyntäminen on levinnyt ennennäkemättömällä voimalla.

Työn ja työelämän muutokseen ja tulevaisuuteen liittyy myös se, että työpaikat ja työyhteisöt tulevat olemaan entistä monimuotoisempia.

– Työelämässä on normaalia, että ihmiset ovat töissä erilaisella ja vaihtelevalla työkyvyllä. Osatyökykyisyys on osa monimuotoista työelämää, Päivi Mattila-Wiro päättää.

Haastateltavana Päivi Mattila-Wiro ja haastattelijana Kuntoutussäätiön toimitusjohtaja Soile Kuitunen 17.6.2020

OTE-kärkihankkeessa parannettiin (2015–2018) sekä töihin pyrkivien että työssä olevien osatyökykyisten asemaa. Muutoksen toteuttamisen välineenä olivat työkykykoordinaattorikoulutukset, Tie työelämään -verkkopalvelu, alueelliset kokeilut, selvitykset ja tutkimukset, yhteistyö työnantajien ja työpaikkojen kanssa, yhteistyö työmarkkinakeskusjärjestöjen sekä sote- ja vammaisjärjestöjen kanssa, lukuisat työseminaarit ja tapahtumat, laaja viestintä ja medianäkyvyys sekä lainsäädäntötoimet. Hankkeen loppuraportti ja siihen liittyvät tiedotteet ja materiaalit löytyvät STM:n sivuilta osoitteesta https://stm.fi/hankkeet/osatyokykyisyys.

Simple Share Buttons