Suoraan sisältöön

Osatyökykyisten työllistyminen koronan aikaan -juttusarja: Kokemusasiantuntijuutta ja vertaistukea tarvitaan osatyökykyisten työllistymiseen

Minna Salonen

Osatyökykyisten työllistymiseen tarvitaan nykyistä vahvemmin mukaan kokemusasiantuntijuutta ja vertaistukea. – Tiedämme, että vertaistuki tukee hyvin osatyökykyisiä. Esimerkiksi mielenterveyssyistä työkyvyttöminä olleille työhön palaajille olisi tärkeää tarjota mahdollisuus vertaistukeen, joka poistaa häpeän ja yksinäisyyden kokemusta, toteaa Minna Salonen.

Työhön paluussa tai työhön pääsyssä kokemusasiantuntija voi esittää sellaisia huomioita, joita ihminen ei itse uskalla työpaikalla kysyä tai joita hän ei edes tunnista.

Vertaistuki edistää työhön paluuta mutta myös työhön pääsyä niillä, joilla työpaikkaa ei ole.

Kokemustieto edistää työkykyä

Minna Salonen näkee, että kokemustieto tulisi saada pysyväksi osaksi työkyvyn edistämistä. Salonen visioi, että kokemusasiantuntijoilla voisi olla tulevaisuudessa vastaanotto TE-palveluissa, sote-keskuksissa ja kuntoutuspalveluiden yhteydessä.

– Kokemusperäinen tieto tulisi osaksi osatyökykyisten kanssa työskentelevän tiimin asiantuntijuutta. Nyt meiltä pitkälti puuttuu yksi keskeinen tietolaji, kokemusperäinen tieto, työkykyä edistävästä toiminnasta, Salonen toteaa.

Sairausloman pitkittyessä voisi olla tarjolla kokemusasiantuntijoiden vetämiä ryhmiä. Näissä voitaisiin turvallisessa ympäristössä yhdessä pohtia, millaisia tunteita ja kokemuksia liittyy vaikkapa työhön paluuseen.

Yhteinenmieli.fi on Salosen ja toisen masennuksen kokeneen henkilön aloite kestävän työelämän puolesta. Visiona on rakentaa vertaistuellinen verkkopalvelu yhdessä mielenterveyskuntoutujien kanssa.

Tarve verkkopalvelulle on kummunnut Minna Salosen omistakin kokemuksista. Salosen mukaan on ollut hämmentävää huomata, miten yksin ihmiset jäävät ongelmissaan.

Salonen peräänkuuluttaa osallisuutta niin palveluiden tuotantoon kuin kehittämiseenkin. – Esimerkiksi minulta ei palveluita käyttäessäni ole koskaan kysytty, miten minä näkisin, että palveluita olisi tarpeen kehittää, Salonen sanoo.

Tällä hetkellä organisoitumaton vertaistuki jää piiloon. Facebookissa toimii suljettuja ryhmiä. Koulutettuja kokemusasiantuntijoita on kuitenkin saatavilla. KoKoa – Koulutetut Kokemusasiantuntijat ry:llä on yli 500 jäsentä, pääkaupunkiseudulla heitä on noin 100.

On tärkeää tehdä vertaistukea näkyväksi. Näin se saadaan paremmin ja pysyvämpään käyttöön myös työkyvyn tukemisessa.

Häpeästigma elää edelleen vahvana

Minna Salosen mukaan häpeästigma elää edelleen vahvana ihmisten mielissä, työpaikan kulttuureissa ja työllisyyden rakenteissa.

Salonen viittaa Mielenterveysbarometriin (2019), jonka mukaan merkittävä määrä ihmisistä kokee edelleen, että mielenterveysongelmat voivat johtaa työpaikoilla arvostuksen ja aseman, pahimmillaan jopa työpaikan menetykseen.

Tulokset puhuvat karua kieltä työelämässä vallalla olevista asenteista. Salonen kysyy, nähdäänkö ihminen enemmin riskinä vai nähdäänkö ne voimavarat, joita kaikilla ihmisillä työkyvyn mahdollisista haasteista huolimatta on.

Moni ei uskalla työhön palatessaan puhua ongelmistaan. – Työyhteisöä ei ehkä pidetä riittävän turvallisena, jotta omista ongelmista uskaltaisi kertoa. Erään tutkimuksen mukaan vain 15 prosenttia vastaajista piti oman työpaikkansa kulttuuria turvallisena, Minna Salonen kertoo.

Jos luottamusta ja turvallisuuden tunnetta ei ole riittävästi, on tämä pidemmällä aikajänteellä työkyvylle vahingollista.

Osatyökykyisyys ei ole yksilön vaan koko yhteisön asia

Osatyökykyisyys ei ole koskaan pelkkä diagnoosi, eikä se ole pelkästään yksilön asia. Kyse on laajemmasta ilmiöstä.

– Osatyökykyisyys liittyy aina siihen ympäristöön, kontekstiin, jossa sitä tarkastellaan. Miten tässä ympäristössä määritämme työkyvyn? Tai mikä on riittävä määrä työkykyä juuri tässä toimintaympäristössä tai työpaikassa, Salonen pohtii.

Mielenterveyskuntoutujilla masennus voi olla tilapäistä, mutta se voi olla myös elämänmittainen asia. Miten työpaikalla suhtaudutaan siihen, että psyykkinen työkyky aaltoilee? Välillä työpanos voi olla 90 prosenttia ja ajoittain taas huomattavasti tätä vähemmän.

Vaikka tietoa työkyvystä ja työn muokkauksesta on paljon saatavilla, eivät työyhteisöt aina ole valmiita hyödyntämään tietoa käytännössä. Salosen mukaan osatyökykyisille tarjotaan usein vain yhtä ratkaisua, jonka puitteissa työhön paluun tulisi tapahtua.

On tärkeää ymmärtää myös osatyökykyisen huoli omasta toimeentulostaan. Mielenterveyspalvelut eivät riitä, jos kuntoutujalla on tähän liittyvä jatkuva huoli. Tässäkin kohdin Salonen peräänkuuluttaa luottamusta. Voiko työkyvyn haasteista huolimatta luottaa siihen, että toimeentulo järjestyy?

Osatyökykyisyys on työkyvyn ja mielenterveyden johtamista

Kenestä tahansa voi tulla osatyökykyinen. Yhteisön ja yksilön kannalta kriittisiä kysymyksiä onkin, mitä tapahtuu, jos esimerkiksi sairastuu. Tuleeko työntekijästä tällöin lopullisesti ulkopuolinen?

Turvallisessa työyhteisössä työkyvyn vaihteluihin suhtaudutaan realistisesti ja joustavasti.

Minna Salonen painottaa työkyvyn ja mielenterveyden johtamista. Tällainen johtaminen ei ole peruskauraa työpaikoilla. Hyviä yksittäisiä signaaleja on kuitenkin olemassa. Esimerkiksi Työterveyslaitos on lanseerannut Hyvän mielen työpaikka -oppimateriaalin ja sitä koskevat ohjeistukset.

– Työelämä muuttuu osatyökykyisille paremmaksi silloin, kun siirrymme julistuksista käytännön tekoihin. Työpaikoilla esimiehet ja tiimivastaavat ovat niitä, joiden tulee sisäistää työkyky- ja mielenterveyden johtamisen periaatteet ja käytännöt, toteaa Minna Salonen.

Esimiehet ja vastuuhenkilöt tarvitsevat osaamista ja valmennusta sen ymmärtämiseen, mitkä ovat työkykyä suojaavia ja mitkä taas sitä alentavia tekijöitä.

Minna Salonen on helsinkiläinen sosiaalipsykologi ja koulutettu kokemusasiantuntija, jota kiinnostavat mielenterveyteen ja työelämään liittyvät kysymykset. Salonen on toiminut aiemmin sosiaalityöntekijänä Helsingin kaupungilla ja projektityössä järjestöissä.

Yhteinenmieli.fi on Salosen ja toisen masennuksen kokeneen henkilön aloite kestävän työelämän puolesta. Visiona on rakentaa yhdessä mielenterveyskuntoutujien kanssa vertaistuellinen verkkopalvelu. Kehittämispaja kuntoutujille on suunnitteilla järjestää vuoden 2020 aikana. www.yhteinenmieli.fi

29.6.2020 haastattelijana Kuntoutussäätiön toimitusjohtaja Soile Kuitunen

Simple Share Buttons