Suoraan sisältöön

Osatyökykyisten työllistyminen koronan aikaan -juttusarja: Henkilökohtainen budjetointi olisi kokeilemisen arvoinen myös osatyökykyisten työllistämisessä

– Henkilökohtainen budjetointi (HB) voisi olla kokeilemisen arvoinen myös osatyökykyisten palveluissa, toteaa Invalidisäätiön Live Palveluiden kehitysjohtaja Miika Keijonen. HB:tä kokeillaan Suomessa parhaillaan vammaisilla henkilöillä vuosien 2020–2021 ajan.

HB on keino järjestää yksilöllinen tuki ja apu niin, että avun tarvitsija itse osallistuu tarvitsemiensa palveluiden ja palvelukokonaisuuden määrittämiseen.

Samalla HB on rahasumma, jonka ihminen voi tiettyjen reunaehtojen mukaisesti käyttää arkensa ja toimintakykynsä tukemiseen omaehtoisesti.

HB voisi tuoda tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta lisää myös osatyökykyisten työllistymiseen.

–Monilla osatyökykyisillä palveluiden tarve on laaja ja moninainen. Tämän hetken isoimpia ongelmia on, että jokaiseen tarpeeseen pitää erikseen hakea palvelu. On onnesta kiinni, saako ihminen lopulta kaiken sen tuen, avun ja palvelut, joita hän tarvitsee, kuvaa Keijonen.

HB voisi vastata erityisesti niiden osatyökykyisten tarpeisiin, joilla on monenlaisia työ- ja toimintakyvyn pulmia.

 

Osatyökykyisten tukiprosessi sakkaa alussa ja lopussa

Miika Keijosen mukaan osatyökykyisten työllistämisen prosessi on varsin hyvin hallussa sen keskiosassa, mutta sakkaa alussa ja lopussa. – Emme kartoita tällä hetkellä riittävästi ihmisten palvelutarpeita. Tarpeiden kartoitus ei ole riittävän syvällistä. Näin ei päästä myöskään tekemään tarpeisiin osuvaa suunnitelmaa työllistymiselle ja kuntoutumiselle, Keijonen toteaa.

Myös prosessin loppupää tökkii. Työllistymispalveluiden todellinen vaikuttavuus syntyy vasta viiveellä. Moni osatyökykyisistä tarvitsee kanssakulkijaa pidempään kuin vain sen ajan, jonka hän on esimerkiksi työllistymistä edistävissä palveluissa.

 

Vaikuttavuusinvestoiminen kääntää osatyökykyisten palveluprosessit

Suomessakin kokeiltu vaikuttavuusinvestoiminen muuttaa osatyökykyisten palveluprosessit ja koko toimintatavan.

Vaikuttavuusinvestointeja tehdään julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kesken erilaisten hyvinvointi- ja ympäristöongelmien ratkaisemiseksi. Mallissa yksityiset toimijat sijoittavat investoinnissaan rahaa ongelmien ratkaisuun. Palvelutuottajien tehtävänä on suoritteiden sijaan saada aikaan vaikuttavuutta – siis esimerkiksi osatyökykyisten parempaa työllisyyttä, ja siten ratkoa yhteiskunnallista ongelmaa.

Vaikuttavuusinvestoinneissa myös julkinen sektori hyötyy, kun erilaiset sosiaaliset ongelmat vähenevät. Jos osatyökykyisten työllisyysaste nousee, saa kunta saa enemmän verotuloja, sosiaalitukien määrä pienenee ja yleinen hyvinvointi kasvaa.

Invalidisäätiöllä on havaittu, että vaikuttavuusinvestoinnit kääntävät osatyökykyisten työllisyysprosessit aivan uuteen asentoon.

–Toimintatapaa on pitänyt rukata uusiksi. On huomattu, että vaikuttavuusinvestoinnissa osatyökykyisten prosessista vain noin yksi neljäsosa tapahtuu suoraan palvelutuottajalla. Siis vaikkapa Invalidisäätiön Live-palveluiden sisällä. Kolme neljäsosaa prosessista on työpaikoilla. Sinne tarvitaan tuki ja kanssakulkija osatyökykyiselle.

Vaikuttavuutta syntyy vasta, kun osatyökykyinen työllistyy tai saa koulutuspaikan. –Tämä edellyttää myös työhönvalmentajien kouluttamista vaikuttavuuteen. Heidän tulee ymmärtää prosessin luonne ja se, mitä muutoksia se vaatii asiakkaan kanssa toimimiseen, Miika Keijonen painottaa.

 

Osatyökykyisten työllisyysasteen myönteistä kehitystä ei saa pysäyttää

Suomessa osatyökykyisten työllisyysaste nousi 2010-luvun lopulla. Keväällä 2019 se oli korkeampi kuin vuosikymmeniin. Paljon hyvää kehitystä on tapahtunut suomalaisten asenteissa, toimintatavoissa ja työpaikoilla.

–Tilanne on nyt haastava. Syksyllä on aika arvioida, mitä vaikutuksia koronavirusepidemialla on ollut osatyökykyisten työllisyysasteeseen. Arvioni on, että se voi palautua ennalleen ja hyvä kehitys voi jatkua.

 

Työllisyydenhoito vaatii osaamista ja suhteen selkiyttämistä soteen

Osatyökykyisten työllistämiseen tarvitaan monenlaisia keinoja. Keijosen mielestä tähän tulisi kohdentaa myös korvamerkittyä rahoitusta. Työkykyohjelma on hyvä, mutta tärkeää on selkiyttää tulevien sote-keskusten ja työllisyydenhoidon yhdyspinnat.

 

Pettymyksen kokemuksista osallisuuteen

–Pahinta on, jos ihmiset kokevat, että jälleen kerran he tulevat petetyiksi työllisyydenhoidon palveluissa. Ettei yhteiskunta taaskaan tarjoa heille mitään. Osattomuuden ja syrjään jäämisen kokemukset ovat voimallisia monella osatyökykyisellä, sanoo Miika Keijonen.

Työllisyydenhoidon yksi keskeinen tehtävä on saada aikaan onnistumisen kokemuksia. Sitä, että usko omaan minään ja työllistyvyyteen palautuu ja kohenee. – Tällaisten onnistumisten aikaansaaminen on kuin sipulin kuorimista. Kuori kerrallaan avataan asiaa ja löydetään niitä vahvuuksia ja voimavaroja, joita ihmisellä on, Keijonen kiteyttää.

 

Työkykykoordinaattori tai case manager tarvitaan

Työllisyydenhoidossa on jo pitkään tunnistettu se, että vaikuttavuutta syntyy vain riittävän pitkäkestoisella ja yksilöidyllä tuella. –Yksilölliselle tuelle ja kanssakulkijuudelle on huutava kysyntä. Tiedämme myös, että työkykykoordinaattorin tai case managerin tuki on vaikuttavaa, sanoo Keijonen.

Suomessa kannattaisikin kokeilla mallia, jossa henkilökohtaiseen budjettiin yhdistettäisiin case managerin tai työkykykoordinaattorin antama tuki osatyökykyiselle. Säästöt olisivat aiempien näyttöjen perusteella huomattavat, inhimillisen hyvinvoinnin kasvusta puhumattakaan.

 

Miika Keijonen

Kehitysjohtaja

Invalidisäätiön Live Palvelut

 

Invalidisäätiön konserniin kuuluva Live Palvelut on valmennus- ja asiantuntijatalo, jonka toiminta on keskittynyt erityistä tukea tarvitsevien työllistymiseen, työssä jaksamiseen ja takaisin työelämään palaamiseen. Live Palveluiden tarjontaan kuuluu muun muassa ammatillista kuntoutusta, kuntouttavaa työtoimintaa, työhönvalmennusta sekä erilaisia asiantuntijakoulutuksia.

 

4.6.2020, haastattelijana: Kuntoutussäätiön toimitusjohtaja Soile Kuitunen

Simple Share Buttons