Suoraan sisältöön

Osatyökykyisten työllistyminen koronan aikaan -juttusarja: Digiaika murtaa perinteisiä toimintamalleja kuntoutuksessa

Digiaika haastaa suomalaisia yrityksiä ja työelämää. Se muuttaa myös kuntoutusalaa. Ajasta, paikasta ja rakenteista irtaantuva kuntoutus on ollut trendi jo ennen korona-aikaakin. Koronavirusepidemian levitessä digitaalisuus ja digitaaliset palvelut ovat ottaneet isoja aimoharppauksia eteenpäin.

– Moni mahdottomalta tuntunut asia on muuttunut mahdolliseksi. Ehkä aiemmin ajateltiin, että esimerkiksi kuntouttavassa työtoiminnassa on välttämätöntä toteuttaa palvelu kokonaisuudessaan kasvokkaisena. Nyt näyttää siltä, että digitaalisesti toteutettu kuntoutus toimii varsin hyvin, sanoo Kuntoutussäätiön kuntoutuspalveluista vastaava palvelupäällikkö Ira Vahtero.

Kuntoutussäätiössä asiakkaiden poissaolopäivät ovat pienentyneet noin 15 prosentista muutamiin prosentteihin kevään ja syksyn 2020 aikana. Asiakaskokemus on ollut myös myönteistä, ja palvelu on koettu hyödylliseksi myös etänä toteutettuna.

Toimintatapojen muutos ei tapahdu hetkessä – tärkeää kuulla asiakaskokemusta

Kuntoutuksen vieminen digitaalisille areenoille ei tapahdu hetkessä. On myös selvää, että teknologia itsessään ei tee kuntoutuksesta hyvää tai huonoa. Ratkaisevaa on, miten teknologiaa kuntoutumisen tukena hyödynnetään ja minkälaisia toimintatapoja kuntoutuksessa ylipäätään käytetään.

Ira Vahteron mukaan kevät oli epävarmuuden aikaa kuntoutuspalveluissa. Tänä syksynä epävarmuus ei ole näyttäytynyt yhtä suurena eivätkä rajoitustoimenpiteet ole herättäneet enää niin paljon kysymyksiä. Palvelupäällikkö Ira Vahteron mukaan on tärkeää kerätä koko ajan asiakaskokemusta:

– Asiakaskokemus on aina kehittämisen ytimessä. Asiakkaille pitää antaa ääni. Aina asiakas ei osaa yksilöidä, mikä palvelussa tarkalleen ottaen toimii ja mikä ei. Yleisempi fiilis voi kuitenkin kertoa paljon siitä, onko parantamisen tarvetta.

Fiilismittaukset yhdistettynä esimerkiksi asiakasraateihin ja asiakkaiden ja työntekijöiden yhteisiin kehittämispajoihin kerryttävät säännöllisesti toteutettuina arvokasta tietopohjaa. Sitä tarvitaan toiminnan jatkuvaan parantamiseen.

Digitaidot ovat kansalaistaitoja

Ira Vahtero näkee digitaidot kansalaistaitoina. Hänen mukaansa työelämässä on välttämätöntä hallita erilaisia digitaalisia ratkaisuja ja -välineitä, ja olla valmis myös omaksumaan uusia. Vahteron mukaan osatyökykyisyys ei välttämättä tässä ole este tai edes hidaste:

– Kuntoutussäätiössä olemme nähneet, miten teknologia taipuu avuksi ja innostuksen lähteeksi laajalle joukolle asiakkaita. Asiakkaalla voi olla pulmia työkyvyn jollakin osa-alueella, mutta vahvuudet jollakin toisella kompensoivat puutteita ja edistävät kuntoutumista ja työhön pääsyä. Työkyky on aina suhteellinen asia ja suhteessa työtehtävään.

Kuntoutussäätiössä on jo pidempään kokeiltu erilaisia digitaalisia ratkaisuja kuntoutumisen tukena. Käytössä ovat olleet mm. Movendos-etäkuntoutussovellus ja erilaiset digitaaliset asiakaskokemusmittaukset.

Digipajatoimintaa on kehitetty vuodesta 2016 lähtien. Kuntouttavan työtoiminnan Digipajalla on tehty erilaisia markkinointi-, kuvaus- ja verkkopalveluihin liittyviä projekteja. Projektimainen työskentely on koettu hyvänä. Asiakaskokemus on kannustanut kehittämään Digipajan toimintaa edelleen.

Paluuta entiseen tuskin on

Palvelupäällikkö Ira Vahtero ei näe paluuta entiseen. Digipajan asiakkaille viimeisin asiakaskysely tehtiin lokakuussa 2020.

Tulosten mukaan 50 % asiakkaista toivoi, että voisi jatkossa osallistua täysin etänä kuntouttavaan työtoimintaan. Reilut 40 % vastaajista toivoi, että voisi hyödyntää hybridimallia, eli osallistua niin lähi- kuin etätoimintaankin. Vain 6 % asiakkaista koki, että haluaisi palata täysin lähitoimintana toteutettavaan työtoimintaan.

Myös Kela on selvittänyt etäkuntoutuksen tuloksellisuutta. Kelan 10.6.2020 julkaiseman tiedotteen mukaan joillekin kokeiluissa mukana olleille asiakkaille etäkuntoutus vaikutti sopivan jopa paremmin kuin perinteinen kasvokkain toteutettu kuntoutus. Etäkuntoutukseen osallistui eri-ikäisiä asiakkaita, joilla oli erilaisia työ- ja toimintakyvyn rajoitteita.

Kelan tutkimusprofessori Anna-Liisa Salminen kuitenkin painotti Kelan tiedotteessa, että ihmisten välillä on eroja siinä, miten he suhtautuvat etäkuntoutukseen ja miten he oppivat sen käytön. Salminen toteaa, että etäkuntoutuksen soveltuvuutta tuleekin aina arvioida yksilöllisesti.

Asiakaskokemusta myös vaikuttamistyön pohjana

Suomessa kuntoutusta ja kuntoutusjärjestelmää on haluttu uudistaa myös koko yhteiskunnan tasolla, laajapohjaisen komiteatyöskentelyn avulla. Kuntoutuksen uudistamiskomitea julkaisi vuonna 2017 mietintönsä. Mietintö sisältää 55 lainsäädännöllisiä ja toimintatavallista muutosesitystä. Näitä viedään tällä hetkellä käytäntöön.

Kuntoutussäätiön palvelupäällikön Ira Vahteron mukaan on tärkeää välittää asiakkaiden kokemusta, odotuksia ja näkemyksiä myös järjestelmätason muutoksiin ja vaikuttamistyöhön:

– Päättäjien on tärkeää ymmärtää ihmisten tilanteita ja heidän asemaansa. Kuntoutusjärjestelmä on hyvin monitasoinen ja monimutkainen. Jotta asioita voidaan parantaa, tarvitaan pohjaksi ihnmisten todellista kokemusta kuntoutuksesta, palveluista, etuuksista ja työllistymisen mahdollisuuksista.

Kuntoutussäätiössä Digipajalaiset ovat kerryttäneet omia kokemuksiaan poikkeustilasta ja etätoiminnasta Yhteisömediaan. Yhteisömedia on myös laajemmin kuntoutuksen vaikuttavuustietoa ja asiakaskokemusta kokoava ja välittävä palvelu. Lue digipajalaisten blogiteksti Yhteisömediasta.

Haastattelija: Kuntoutussäätiön toimitusjohtaja Soile Kuitunen

Simple Share Buttons