Suoraan sisältöön

Osatyökykyisten työllistämisen pitää olla osa laajaa yhteiskuntapolitiikkaa ja siihen tarvitaan kaikki työmarkkinaosapuolet mukaan

Osatyökykyisten työllistäminen on tärkeä osa talous-, sosiaali-, koulutus- ja vammaispolitiikkaa. Osatyökykyisten työllistäminen edellyttää Suomessa konkreettisia tavoitteita, joihin sitoutuvat kaikki työmarkkinaosapuolet ja sote-alan järjestöt.

Kuntoutussäätiö painotti osatyökykyisten työllistämisen yhteiskuntapoliittisia vaikutuksia vastatessaan kysymyksiin, jotka säätiö sai selvityshenkilö Hannu Mäkiseltä. Työministeri Tuula Haatainen nimitti Mäkisen laatimaan esityksen osatyökykyisten työllistämisen Suomen mallista. Kuntoutussäätiö on yksi toimija, jolta pyydettiin näkemyksiä asian valmisteluun liittyen.

Kuntoutussäätiö korostaa vastauksessaan sitä, että osatyökykyisten työllistämistoimenpiteillä on monia yksilöllisiä ja inhimillisiä, taloudellisia ja koko yhteiskunnan tasolle heijastuvia vaikutuksia. Suomen vahvuutena on ollut yhteistoiminnallisuus ja laaja sitoutuneisuus osatyökykyisten työllistymiseen yli sektori- ja organisaatiorajojen, ja tätä tulee jatkaa. Esimerkkinä yhteisestä sitoutumisesta on mm. julkilausuma, jonka kaikki työmarkkinaosapuolet allekirjoittivat (https://stm.fi/fi/-/jarjestot-sitoutuvat-etsimaan-yhdessa-ratkaisuja-osatyokykyisten-tyollistymiseen).

Suomen malli tulee rakentaa pitkälti nykyisten, kunta- ja järjestöpohjaisten toimintamallien pohjalle näitä jatkuvasti kehittäen. Suomen mallista kannattaa rakentaa monipuolinen niin, että työllistymisen edistäminen on kaikkien sektorien vastuulla ja osa niiden perustehtävän toteuttamista. Suomessa ei kannata edistää ajattelua, jossa osatyökykyisten työllistäminen koetaan erilliseksi ja esimerkiksi irralliseksi yritysten ja muiden työnantajien muusta toiminnasta.

Koska osatyökykyisyyden taustalla olevat tekijät voivat olla hyvin moninaisia, on tärkeää, että työllistettävien tukena on moniammatillinen tuki ja ammattilaiset tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään. Suomen mallissa pitää olla riittävä työhönvalmentajien ja työkykykoordinaattoreiden resurssointi. Erityisosaamista esimerkiksi kehityksellisiin häiriöihin tulee olla tarjolla.

Vaikka asenteissa on tapahtunut kehitystä myönteiseen suuntaan esimerkiksi yrityksissä ja muilla työnantajilla, on epäluuloja ja ennakkoasenteita osatyökykyisiä kohtaan edelleen paljon. Osittain ennakkoluulot kumpuavat työnantajien puutteellisista tiedoista ja ymmärryksestä. Asiaan voidaan vaikuttaa tiedolla, jota löytyy kattavasti ja kootusti esimerkiksi osatyökykyisten työllistymiseen liittyvästä verkkopalvelusta (https://tietyoelamaan.fi/).

Lisätietoja: toimitusjohtaja Soile Kuitunen

 

Simple Share Buttons