Suoraan sisältöön

Osatyökykyisten palvelupolkujen tarkastelu ja haasteiden ratkaiseminen monialaisesti

 

Dynaaminen ja ajassa elävä palvelupolkutyö

Toteutimme Pähee 2.0 -hankkeessa neljän kerran monialaisen palvelupolkutyöpajan, jossa kuvattiin näkyväksi osatyökykyisen asiakkaan palvelupolkua työelämään ja osallisuuteen noin 30 asiantuntijan dialogissa. Aloitimme miettimällä sitä, keitä ovat osatyökykyiset. Tämä herätti paljon keskustelua, sillä osatyökykyisyyttä voi tarkastella monista eri näkökulmista. Työpajassa kuvattiin kahdeksan erilaista asiakasprofiilia. Yhteinen keskustelu osoitti, että tällaiselle tarkastelulle on tarvetta. Asiantuntijat kaipaavat näkökulmien peilaamista ja yhteisen ymmärryksen vahvistamista.

Työpajassa arvioitiin osatyökykyisten palvelujen nykytilaa ja kuvattiin kolme palvelupolkua. Palvelupolkujen kuvaaminen sai aikaan äänekästä keskustelua ja ajatusten vaihtamista. Yksi ryhmä mietti, että heidän kuvaamansa polku on vinksahtanut, sillä oikeasti asioiden tulisi edetä toisin päin. Todellisuus on kuitenkin toinen. Polkujen kuvaaminen toi näkyväksi, että asiantuntijat tunnistavat hyvin oleelliset palvelut. Asiakkaan palveluihin liittyvien kosketuspisteiden tunnistaminen olikin vähän haastavampaa. Mielenkiintoista oli se, että polut kuvasivat asiakkaan siirtymisiä palveluista toiseen. Polun päämäärä ja työelämäyhteys ei ollut niin selvänä näkyvissä.

Palvelupolkuja kuvatessa tunnistettiin myös kriittisiä kohtia asiakkaan kannalta. Kriittisinä kohtina mainittiin muun muassa, että palveluissa ei tunnisteta ongelmia eikä palvelutarvetta, asiakasta ei tavoiteta tai saada sitoutumaan sekä kohtaamattomuus. Palveluiden saatavuus on haaste. Tarve on joustaville siirtymille palveluista toiseen ja matalalla kynnyksellä. Tärkeimmiksi kehittämiskohdiksi nostettiin muun muassa palvelupolulta putoamisen ehkäisy, palvelukokonaisuuksien suunnittelu ja toteutus asiakkaan palvelutarpeen mukaisesti sekä palveluvalikon laajentaminen.

Työpajassa nostettiin esiin ongelmallisia kohtia osatyökykyisten palvelupoluilta ja ratkaistiin niitä yhdessä. Työpajassa tuotetut ratkaisut liittyivät näihin teemoihin:

  • Asennemuutostyö ja vaikuttaminen työnantajiin tietoa ja kokemuksia jakamalla
  • Vaikuttaminen tiedolla päättäjiin ja palveluiden kehittämiseen
  • Työllistymisen kynnyksen madaltaminen: Työ ja tekijät kohtaamaan!
  • Asiakaslähtöinen palvelukulttuuri, kohtaava asiakastyö: osatyökykyisen oma suunta kirkkaaksi
  • Matalan kynnyksen palvelut, jalkautuminen ja työkyvynarviointiyksikkö
  • Työntekijöiden verkosto, moniammatillinen työnohjaus ja konsultointi
  • Työntekijöiden tiedon lisääminen ja osaamisen vahvistaminen osatyökykyisten kuntoutus- ja työllistymismahdollisuuksista sekä palveluista
  • Ongelmien tunnistamisen ja työkyvyn arviointiosaamisen vahvistaminen.

Työpajassa kirkastettiin viisi ratkaisua, jotka ovat konkreettisia keinoja yhdessä tekemiseen sekä osaamisen ja tiedon jakamiseen: asennekampanja yhdessä muotoilemalla, osatyökykyinen mestari–kisälli 2.0, Mun case -asiasalkku, säännöllinen koulutus verkoston osaamista jakamalla ja M.A.T.O – moniammatillinen työnohjaustiimi.

 

Hiljaisen tiedon jakamiselle, uusille näkökulmille ja ratkaisuille on tarve

Palvelupolkutyömme kokosi yhteen monitoimijaisen verkoston, joka tekee töitä edistääkseen osatyökykyisten polkua työelämään ja osallisuuteen. Moni mukana ollut oli yllättynyt siitä, kuinka paljon osaamista, kokemusta ja näkemystä työryhmässä oli. Työskentely antoi osallistujille uusia näkökulmia, oivalluksia, tietoa ja mahdollisuuden peilata asioita muiden asiantuntijoiden kanssa. Jotkut kokivat myös oppineensa uutta.

”Hienoa. Suuri määrä ajatusten ja näkemysten vaihtoa. Herättää paljon ajatuksia ja ideoita ja toivoa, että maailmaa voi muuttaa.”

Tämä verkosto olisi jatkossa halukas tekemään töitä sen eteen, että oma työ ja asiakkaiden polut olisivat sujuvampia sekä löytyisi sopivia palveluja kaikkien tarpeisiin. Työpajassa tuotetut ratkaisuideat liittyvät vahvasti eri organisaatioiden asiantuntijoiden yhdessä tekemiseen ja tiimityöhön. Ratkaisut olisivat helposti toteutettavia. Niillä voitaisiin edistää työntekijöiden työtä osaamista ja tietoa jakamalla.

Verkostoilla on osaamista ja tietoa, jonka avulla on mahdollista ratkaista haasteita, suunnitella ja toteuttaa kehittämistyötä. Eri ammattilaisten hiljaista tietoa ja osaamista voisi hyödyntää paljon enemmän. Aika vähän on vielä keskitytty siihen, miten verkostot voisivat toimia paremmin tiedon jakamisen ja tuottamisen sekä innovatiivisuuden ja oppimisen lähteenä. Työntekijöitä tulisi kannustaa avoimeen kriittisyyteen, ongelmien ratkaisemiseen ja työn muotoilemiseen. Tällaisen kulttuurin omaksuminen on oleellista sosiaali- ja terveyspalvelujen muutoksessa.

Palvelupolkutyömme oli hyvä startti uutta luovalle yhdessä tekemiselle. Olisi hienoa, että eri toimijat alkaisivat vielä enemmän organisoitua yhteisten teemojen äärelle.

Yhteistyössä tekemisen muotoja on tärkeä kehittää myös tuloksellisuuden näkökulmasta.”

”Monipuolista, boksin ulkopuolelta tulevaa, virkistävää kehittämistä. Monipuoliset verkostot erittäin suuri PLUSSA. Toivottavasti tuloksista saisi jokaisen organisaation johtoon kipinän kehittää verkoston yhteistyötä yhä enemmän.”

Ajankohtainen maailmantilanne ja koronan vaikutukset ihmisten elämään, nyt ja pidemmällä tähtäimellä, ovat isoja huolenaiheita. Nyt jos koskaan tarvitsemme yhteistä ajattelua, luovaa tapaa verkostoitua ja tehdä työtä.

 

Sanna Keskikylä

Kehittäjäsosiaalityöntekijä, YTM

Sosiaalialan osaamiskeskus Verso

 

Pähee 2.0 -hankkeessa on tavoitteena kehittää toimintamalleja osatyökykyisten työllistymisen ja osallisuuden edistäminen Päijät-Hämeessä.

Työpajan tuotos löytyy täältä.

 

Simple Share Buttons