Suoraan sisältöön

Osatyökykyisille vapaaehtoisväylä työllistymisen tueksi

 

Moni työnantaja kaipaisi tekeviä käsiä samaan aikaan, kun maassamme on satoja tuhansia kansalaisia vailla työtä. Työelämään pääsy on vaikeutunut monelta työnhakijaryhmältä, tähän kuuluu osatyökykyisiä, nuoria ja vaille koulutusta jääneitä henkilöitä. Toisaalta jos työelämän kokenut tekijä haluaisi auttaa työttömiä työllistymisessä, tähänkään ei ole ollut kanavia käytettävissä. Näiden kolmen sektorin yhteistoimintaa varten Kuntoutussäätiö kehitti työhön valmentautumisen Duunikummi-mallin, jossa vapaaehtoinen työkummi pääsee tarjoamaan osaamistaan työnhakijalle, työnhakijan työvalmiudet kohenevat ja työnantaja voi rekrytoida valmennuksen läpikäyneitä työntekijöitä ja myös ratkaisuja perehdytykseen.

 

Vapaaehtoinen työkummi ei tunne perinteisen työhönvalmennuksen sisältöjä, sen sijaan hänellä on vahvan työkokemuksensa ja elämänkokemuksensa ohella käytössään Duunikummi-hankkeen valmennusohjelma ja hankeryhmän tuki. Työkummin apu on laajempaa kuin monissa muissa palveluissa, tukea on työhön valmentautumisessa, työnhaussa ja työhön perehtymisessä. Näihin vaiheisiin kehitimme valmennusohjelmia, jotka soveltuvat vapaaehtoisen henkilön tarjoaman ohjauksen avuksi. Työkummitoiminta soveltuu erinomaisesti osatyökykyisen työllistymisen tueksi silloin, kun muuta työllistymistä edistävää palvelua ei ole tarjolla.

Työhön valmentaudutaan yhdessä vapaaehtoisen työkummin kanssa. Työkummi on kanssakulkija, joka auttaa vain yhtä työnhakijaa kerrallaan työnhakijan tarpeiden mukaisesti. Kummitoiminta voidaan aloittaa helposti Kuntoutussäätiön tuella eri puolilla Suomea, tällöin yksittäinen kummi–työnhakija-pari pääsee toimimaan valmennusohjelman avulla ja Kuntoutussäätiön tuella. Myös valmennusmateriaaleja tarjotaan kotisivullamme työnhakijoiden itsenäiseen käyttöön omaehtoista valmentautumista varten.

Työnhakijaa perehdytetään työelämään esimerkiksi valmennusohjelmamme Työelämän pelimerkit avulla. Työhakija saa tietää, miksi tekevät käsiparit ovat tärkeitä yritykselle, miksi työnantaja toivoo työntekijöiden sitoutumista ja tarvitsee normaalia työpanosta työntekijän työajalta. Keskitymme asioihin, jotka herättävät kiinnostusta työelämään ja madaltavat työllistymisen kynnystä. Myös erilaisia tarinoita työelämään päätymisestä on mukana ohjelmassa. Hyvä työsuhde alkaa perehdytyksestä, niinpä työsuhteen alussa työkummi voi tulla mukaan työpaikalle perehdytyksen tueksi. Monet työnantajat toivoivat apua perehdytykseen tutkimuksessamme Osatyökykyisistä osaavaa työvoimaa.

Osa työnantajista suhtautui em. tutkimuksessa osatyökykyisiin työntekijöinä varsin positiivisesti. Työnantajien kommentoivat osatyökykyisten työntekoa mm. seuraavasti:

”Motivaatio on paras “osatyökykyisillä”. Olemme palkanneet cp-vammaisia henkilöitä ja kerran kokeilimme kehitysvammaisia. Heillä on erittäin korkealla työmoraali ja yhteistyö sujuu paljon paremmin kuin ns. “terveillä”. Silti maksamme samaa palkkaa kaikille.”

”Kokemuksemme mukaan vajaatyökykyinen on opittuaan työtehtävänsä erittäin tunnollinen suorittamaan työnsä hyvin. Samoin on jopa keskimääräistä tunnollisempi noudattamaan työaikoja. Vähän poissaoloja.”

”Omalla kohdalla oli hyvä, että saimme aluksi ilmaiseksi, sen jälkeen palkkatuella työntekijän. Aluksi hänen kuntonsa oli välillä jopa huolestuttava, mutta on kuntoutunut ja on tällä hetkellä meillä vakituisena työntekijänä.”

 

Duunikummi-toiminnan valmennusohjelmassa tutustutaan myös työnantajan odotuksiin rekrytointitilanteessa. Työnantajanäkökulman tunteminen näyttäisi olevan työnhakijoille työnhaussa jollain lailla huojentavaa. Työnhakija saa käsityksen työnantajan toiveista: toiveet liittyvät pääosin työnhakijan tulevaan työpanokseen eivätkä etenkään avustavissa tehtävissä henkilön ominaisuuksiin tai kansallisuuteen. Tämä tieto auttaa työnhakijaa orientoitumaan töihin lähtemiseen ja nostamaan esille omakohtaisia päätöksiä kuten ”teen töitä tosissani”, ”minä noudatan työaikaa”, ”haluan tehdä parhaani työpaikalla” tai ”aion opetella uusia asioita”. Tällä tavoin työnhakijan työidentiteetti alkaa löytyä ja hakija oppii itse määrittelemään ja sanoittamaan omaa työn tekemisen tapaansa.

Myös työnhakijan etukäteishuolet työsuhteen sujumisesta voivat saada vastauksia työnantajan toiveiden noudattamisesta. Entä jos sairastun pian sen jälkeen, kun olen aloittanut työt, siihenkö kaikki päättyy? Vastauksena tähän kysymykseen voidaan kertoa, että jos työnantaja on jo työsuhteen alkuviikkoina nähnyt, että uusi palkattu työntekijä tekee töitä tosissaan ja haluaa toimia yrityksen parhaaksi, sairausloma koetaan normaaliksi asiaksi ja kukaan ei sitä paheksu. Monessa työsuhteessa alku voi olla hankalaa, mutta työantajat arvostavat yritteliäisyyttä, joka usein johtaa tilanteen kohentumiseen vähitellen. Palkkatuki ja koeaika ovat tärkeä turva työnantajalle tilanteissa, joissa työsuhteen alun työpanos ei yllä tavanomaiselle tasolle.

Duunikummitoiminta on käynnistynyt vähitellen vuoden 2019 lopulla, ja koronaepidemiankin aikana on voitu toimia etäyhteyksillä. Toiminta voi soveltua osatyökykyisille monin tavoin. Toiminta voi paikata palvelun puutetta alueilla, joilla muutoin ei ole palvelua tarjolla. Toimintamallina se voi myös tarjota pitkäaikaisempaa tukea kuin työllisyyttä edistävät palvelut muutoin tarjoavat. Toimintaan ovat tervetulleita auttamishaluiset vapaaehtoiset, työtä vailla olevat henkilöt ja työvoimaa etsivät työnantajat. Kotisivultamme löytyy lisätietoa STEA-rahoitteisesta Duunikummi-hankkeesta https://kuntoutussaatio.fi/vapaaehtoisapua-tyollistymiseen/.

 

Tuula Lehikoinen

Tutkija, tuotekehittäjä

Kuntoutussäätiö

 

Simple Share Buttons