Suoraan sisältöön

Osatyökykyinen monimuotoisessa työyhteisössä

 

Mistä tiedän, että olen monimuotoisessa työyhteisössä?

Tiedän hyvin todennäköisesti olevani monimuotoisessa työpaikassa, jos ympärilläni on naisia ja miehiä, nuoria ja vanhoja. Keskustelua käydään monilla kielillä, ehkä viittoenkin. Kansallisuuksien ja etnisen alkuperän kirjo on laaja. Joku saattaa käyttää apuvälineitä liikkumisen tukena.

Vähemmän ilmeisiä, mutta yhtä lailla tärkeitä ovat monimuotoisen työpaikan työntekijöiden uskontoon, vakaumukseen, arvoihin ja seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvät eroavuudet. Työkavereiden terveydentilassa saattaa olla isojakin eroja, vaikka ne eivät näy tavassa tehdä töitä tai tuloksessa. Sitten on vielä erilaisia koulutustaustoja ja taitoja. Olemme kaikki myös yksilöllisiä siinä, kuinka käyttäydymme ja keskustelemme. Olemme lisäksi yhdenvertaisia, kun emme anna minkään yllä mainitun seikan vaikuttaa syrjivästi tai epäasiallisesti tapaamme toimia tai käyttäytyä. Meitä kaikkia kohdellaan silloin samanarvoisesti.

Mikä se sellainen ”osatyökyinen” oikein on?

Osatyökykyisyyden – kuten myös monimuotoisen työyhteisön – määritelmä on lavea.

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan osatyökykyinen henkilö on sellainen, jolla ”on käytössään osa työkyvystään” ja ”osatyökykyisiä voivat olla esimerkiksi vammaiset, pitkäaikaissairaat, vakavasta sairaudesta toipuvat, elämänkriisin kokeneet, pitkäaikaistyöttömät” sekä ne ”joiden työ- ja toimintakyky on alentunut vamman, sairauden tai sosiaalisten syiden takia”. Työturvallisuuskeskus tarkentaa, että ”osatyökyisellä tarkoitetaan henkilöä, jolla on käytössään osa työkyvystään ja halu tämän kyvyn käyttämiseen”.

Katselenpa ympärilleni. Näen Maijan, joka olkaleikkauksen jälkeen ei toistaiseksi voi kurotella tavaroita ylähyllyltä – hänen fyysinen toimintakykynsä on tilapäisesti rajoittunut. Matti kertoi minulle, että on pitkän masennuksen jälkeen osapäivätyössä, johon hänen sen hetkiset psyykkiset voimavaransa riittävät. Ali haluaa tehdä töitä yksin rauhallisessa ympäristössä, hänelle on räätälöity sopiva itsenäinen tehtävä, mikä sopii hänen sosiaalisiin kykyihinsä. Anna keskittyy tehtäviinsä työkaverinsa kanssa kognitiivisen toimintakykynsä (esimerkiksi muistin, tarkkaavaisuuden ja oppimiskyvyn) mukaan. He kaikki ovat osatyökykyisiä, mutta oikein sovitetulla toimenkuvalla heidän työpanoksensa ei jää muita huonommaksi.

 

Osatyökykyinen työyhteisössä

Entä kun osatyökykyinen liittyy työyhteisööni? Pitääkö minun huolestua tai muuttaa jotenkin käyttäytymistäni? Mistä minä oikeastaan tunnistan osatyökykyisen? Yrityskulttuuriltaan kapeakatseisessa työpaikassa uuteen työkaveriin, varsinkin osatyökykyiseen, saattaa liittyä ennakkoluuloja ja vääriä odotusarvoja, jopa pelkoa ja ahdistusta. Häntä saatetaan väheksyä, vältellä ja jopa kiusata. Työpaikkaan, jossa monimuotoisuus on hyväksi havaittu arvo, osatyökyinen solahtaa sisään ilman sen suurempia ihmettelyjä ja huolen aiheita. Usein emme edes tunnista osatyökykyistä. Myönteinen ilmapiiri auttaa kehittämään rakentavaa suhtautumista. Kun pelisäännöt ovat selkeät, uusi työkaveri saa muilta apua pulmiinsa. Ongelmat eivät ehdi kasvaa ylipääsemättömiksi.

Osatyökykyinen voi myös itse arkailla töihin tulemista. Hänellä saattaa olla aiempia huonoja työkokemuksia. Hän voi väheksyä omaa osaamistaan. Hän ei ehkä rohkene tai osaa pyytää apua. Sopeutumista helpottaa, jos työpaikalla on hänelle nimetty opas, mentori tai ’kummi’, joka tarvittaessa auttaa sekä työtehtävissä että yrityksen käytännöissä.

 

Työnantajan muistilista

Työnantajan on hyvä valmistautua siihen, että työpaikassa ei ole näkyviä tai piilossa olevia rajoitteita osatyökykyisen toiminalle eikä monimuotoisuudelle yleensäkään. Vates-säätiö, joka edistää muun muassa osatyökykyisten yhdenvertaista työllistymista, kertoo, millainen on monimuotoisuutta tukeva työyhteisö:

  • ympäristö on esteetön (liikkuminen, ergonomia, apuvälineet, turvallisuus, aistiesteettömyys)
  • yrityksen arvoissa näkyy erilaisuuden merkitys (moninaisuuden arvostaminen voimavarana, kykyjen arvostus, kuulluksi tuleminen)
  • sosiaalinen ympäristö tukee kaikenlaisia työntekijöitä (työyhteisön tiedot, taidot ja asenteet erilaisia tarpeita kohtaan)
  • viestintä onnistuu (tiedonsaanti, viestinnän selkeys, monikanavaisuus) ja että
  • taloudelliset seikat eivät aseta esteitä (avustajan ja apuvälineiden huomiointi, työmatkojen kompensointi).

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos yhdessä Kuntoutussäätiön kanssa on käynnistänyt monivuotisen Iisisti töihin -hankkeen, jossa yritysten kanssa etsitään ja muokataan osatyökykyisille sopivia työtehtäviä, ja samalla edistetään yritysten monimuotoisuutta. Lisää tietoa hankkeesta löytyy sen verkkosivulla thl.fi/iisistitoihin.

Anne Mann on opinnäytetyössään Moninaisuusosaaminen tulevaisuuden työyhteisöjen johtamisen työkaluna (2016) tutkinut YAMK -opiskelijoiden kertomuksia työyhteisöjen monimuotoisuudesta. Poimin siitä kaksi kyselytutkimuksessa saatua kommenttia, jotka mielestäni kiteyttävät hyvin osatyökykyisille sopivan työyhteisön.

”jotta moninaisuuden arvostaminen voisi todella toteutua,
aihetta täytyisi yhdessä pohtia ja nostaa se yhteiseen keskusteluun työpaikalla”

”silloin, kun jokaisen vahvuudet osataan hyödyntää oikein,
kaikki tuntevat osallistuvansa tasavertaisesti työn tekemiseen tiiminä”

Olli Laasanen
Tutkija, yrityskoordinaattori
Kuntoutussäätiö

 

Simple Share Buttons