Suoraan sisältöön

Osa-aikaisuus voi auttaa Ménièren tautia sairastavaa jatkamaan työssä

 

Kirjastossa työskentelevä Tuija Linna kärsi huimauksesta ja huonosta kuulosta. Ménièren tautia sairastava Linna vaihtoi kokopäivätyöstä osa-aikatyöhön. Työnantaja tuki hänen työssä jaksamistaan myös työtehtäviä mukauttamalla.


Ménièren tauti johtuu sisäkorvan nesteturvotuksesta, joka aiheuttaa kuulonaleneman, tinnitusta ja toistuvia huimauskohtauksia. Sairaus ei yleensä estä työntekoa, mutta voi edellyttää työn ja työolojen mukautusta. Diagnoosi on Suomessa noin 30 000 henkilöllä. Taudinkuva voi vaihdella yksilökohtaisesti.

– Ménièren tauti ei näy ulospäin, sen tuntee vain omassa päässään, toteaa Tuija Linna, jolla tauti diagnosoitiin 25 vuotta sitten.

– Huimauskohtaukset voivat saada jonkun pohtimaan, mikä tuollakin oikein on. Pahimmillaan kohtaukset voivat näyttää siltä, että on juovuksissa. Toivon, että Ménièren tauti tunnettaisiin paremmin.

Tuija Linna oli kotiäitinä, kun sairaus todettiin. Hän oli tehnyt aiemmin toimistotehtäviä, mutta diagnoosin jälkeen hän kouluttautui kirjastoalalle. Hän astui kirjastomaailmaan vuonna 1997 ensin työllistettynä, minkä jälkeen hän teki sijaisuuksia eri kirjastoissa ympäri Kanta-Hämettä. Nyt hänen vakituinen työpaikkansa sijaitsee Hämeenlinnan kaupungin pääkirjastossa, jossa hän on kirjastovirkailijana.

Huimaus vaivasi

Ménièreä sairastaville sopii osa-aikainen työ, mutta yleensä heidän on ollut vaikea päästä osa-aikaeläkkeelle. Tuija Linna on tyytyväinen työnantajaansa, jonka kanssa on voinut helposti sopia työn ja työolojen mukautuksista.

– Tein aiemmin kirjojen hyllytystä, missä piti katsoa jatkuvasti ylös ja alas. Liike aiheutti niin voimakasta huimausta, että pidin kiinni hyllyjen reunoista, etten kaatuisi.

Asiakaspalvelu vaati myös pinnistelyä. Kirjastossa on paljon avointa tilaa ja akustiikka sellainen, että Linna ei pystynyt keskustelemaan asiakkaiden kanssa palvelupöydän takaa. Hän alkoi lukea asiakkaita huulilta.

– Tunsin ainaista väsymystä ja menin lopulta esimiehen puheille, Tuija Linna sanoo.

Hän sai lopettaa kirjojen hyllytyksen. Asiakaspalvelua hän tekee enää sunnuntaisin, koska silloin hän voi keskustella asiakkaiden vieressä eikä tiskin ja hälyn takaa.

Oma työhuone helpottaa

Lisäksi sairauden tuoman ääniyliherkkyyden takia Linnalle järjestyi hiljainen työhuone, jossa hän huolehtii muun muassa aikakauslehtien käsittelystä ennen niiden viemistä lehtitelineisiin. Ménièren tautia sairastava tuskin pystyisi tekemään työtään avokonttorissa.

Tuija Linna päätti myös hakea osa-aikaeläkettä. Työeläkeyhtiö Keva myönsi sen hänelle vuonna 2015. Nyt hän on joka toisen viikon töissä ja joka toisen eläkkeellä.

– Ihanaa, kun on pystynyt tekemään työtä osa-aikaisesti. Ilman sitä en olisi enää työelämässä.  Tulot pienenivät, mutta täytyy elää sen mukaan. Tämä paransi elämänlaatuani, Linna sanoo tyytyväisenä.

Hän toivoo, että työnantaja näkee ihmisen työntekijänä, vaikka tällä olisi rajoitteita.

– Pitää vain yrittää saada työtehtävä sellaiseksi, että työntekijä pystyy sitä parhaiten tekemään.

Riittävä lepo tärkeintä

Tuija Linna on oppinut 25 vuoden aikana monta asiaa, joilla taudin kanssa pärjää hieman paremmin.

– Tärkeintä on lepo. Tietty määrä unta pitää saada ja välillä täytyy rauhoittua. Jos yrittää sinnitellä liikaa, seuraava päivä on huonompi.

Moni Ménièren tautia sairastava sinnittelee Linnan mukaan työssään turhan pitkään. Usein tautiin sairastuvat etenkin tunnolliset työntekijät.

– Jos stressaa liikaa, tinnitus pahenee. Silloin tuntuu siltä, kuin kuorma-auto ajaisi korvassa. Pahinta on kuitenkin huimaus, kuvaa Linna.

Liikuntaa ja säännöllistä elämää

Liikunta auttaa Tuija Linnaa tasapainoilussa. Hän tykkää marjastaa ja sienestää. Aluksi hän kompuroi enemmän, mutta pikku hiljaa tasapaino paranee. On hyvä, että tasapainoelin joutuu töihin.

– Sairauden myötä elämästäni tuli säännöllistä. Ruokavaliossa vaikuttaa eniten suola. Leikkeleet olen jättänyt, koska niissä on hirveästi suolaa.

Kotona Linna kaipaa sitä, ettei tarvitse kuunnella mitään. Siksi hän menee välillä makuuhuoneeseen itsekseen lukemaan.

Vaikka Ménièren taudin perinnöllisyyttä ei ole vielä näytetty toteen, Tuija Linnalla on omat epäilyksensä asiasta:

– Kaksoissiskollani on sama sairaus ja lisäsi isälläni ja hänen äidillään oli huono kuulo, mikä viittaisi tähän tautiin.


Tietoa Ménièren taudista

  • Ménièren tauti on sisäkorvan sairaus, jolle on tyypillistä sairaan korvan ajoittainen humina, huonokuuloisuus ja huimaus. Jokaisella sairastavalla taudinkuva on erilainen. Suomessa sairastuu Ménièren tautiin vuosittain tuhat henkilöä. Diagnoosi on noin 30 000:lla, mutta varmentamattomia tautia sairastavia henkilöitä arvioidaan olevan noin 70 000.
  • Varmistetussa Ménièren taudissa henkilöllä on todettu kolme pääoiretta: kuulonalenema ainakin kertaalleen kuulokäyrällä osoitettuna, korvan soiminen eli tinnitus tai paineen tunne korvassa sekätoistuvat kiertohuimauskohtaukset, jotka kestävät vähintään 20 minuuttia.
  • Kolmasosalla Ménièren tauti alkaa näiden oireiden samanaikaisena esiintymisenä, jolloin siihen liittyy yleensä myös voimakas pahoinvointi ja oksentelu. Sairaus huonontaa kuuloa ja monet saavat avun kuulolaitteesta. Tauti ei yleensä johda täydelliseen kuurouteen.

Lisätietoa


Teksti

Tiina Jäppinen ja Kati Savela, Vates-säätiö

Kuva

Tiina Jäppinen


Simple Share Buttons