Suoraan sisältöön

Onnistunut työkokeilu edellyttää rehellistä vuorovaikutusta työkokeilijan ja työnantajan välillä

Osatyökykyisen henkilön olemassa oleva työkyky pitää saada käyttöön. Työkykyä pitää tukea kaikin keinoin ja etsiä henkilön osaamista vastaava työpaikka.  Työkokeilu on yksi tuen muoto ja työkyvyn ja osaamisen todentaja.

Kela on jo vuoden 2014 alusta ottanut huomioon hakijan ”vaikean kokonaistilanteen” ammatillisen kuntoutuksen myöntöperusteissa. Tavoitteena on ollut madaltaa esimerkiksi nuorten ja työttömien pääsyä ammatilliseen kuntoutukseen sekä selkeyttää kuntoutuksen vastuita eri toimijoiden välillä. Muutos on merkinnyt siirtymää sairauskeskeisestä arvioinnista kohti moniulotteisempaa ihmisen työ-, opiskelu- ja toimintakyvyn sekä elämäntilanteen arviointia. Myöntöperusteen muutos on johtanut ammatillisen kuntoutuksen myöntömäärien kasvuun. (Heino ym. 2017.)

Työkokeilu toteutuu usein osana ammatillisen kuntoutuksen palvelupolkua. Työkokeilu edellyttää tietoa työkokeilijan terveydentilasta, elämäntilanteesta, osaamisesta ja ammatillisista kiinnostuksen kohteista. Sitä ei voi toteuttaa vain työkokeilun itsensä takia. Tietoa on mahdollista saada erilaisten mittausten, haastattelujen ja tutkimusten avulla. Työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä Kykyviisari on yksi tiedon tuottamisen väline. Kykyviisaria on kehitetty Työterveyslaitoksella ESR:n Solmu-hankkeessa.

Vastaaja voi arvioida ja välittää tietoa sekä vahvuuksistaan että elämänhaasteistaan, joita tulisi kuntoutuksen palvelupolkua suunniteltaessa ottaa huomioon.

Kykyviisari on muodoltaan joko paperilla tai verkossa täytettävä kysely, joka perustuu vastaajan itsearviointiin. Se on myös keino antaa ääni osatyökykyiselle tai työttömälle. Kykyviisari luo kokonaisvaltaisen arvion vastaajan elämäntilanteesta sekä hänen voimavaroistaan ja haasteistaan. Kykyviisari kattaa yleisen koetun hyvinvoinnin, osallisuuden, mielialan, arjen sujumisen, osaamisen ja fyysisen toimintakyvyn alueet. Menetelmän avulla vastaaja voi arvioida ja välittää tietoa sekä vahvuuksistaan että elämänhaasteistaan, joita tulisi kuntoutuksen palvelupolkua suunniteltaessa ottaa huomioon. Kykyviisari auttaa laatimaan realistisen tilannearvion ja onnistumisen edellytykset täyttävän toimintasuunnitelman.

Työpöydän äärellä tapahtuvasta paperinmakuisesta suunnittelutyöstä on edettävä konkretiaan. Työkokeilu on konkreettinen keino selvittää ammatin soveltuvuus. Kun yksilön vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet sovitetaan työmarkkinoiden tarjoamiin mahdollisuuksiin, löytyy useimmiten työ tai ammattiala, jota kokeilla.

Onnistunut työkokeilu edellyttää rehellistä vuorovaikutusta ja tiedonvaihtoa työkokeilijan ja työnantajan välillä. Työkokeilun lähtökohdat, tavoitteet ja jatkosuunnitelmat kirkastuvat näin kaikille osapuolille. Joskus työkokeilu kannattaa suunnata henkilöä kiinnostavalle alalle, vaikka se ei olisikaan ilmeisin vaihtoehto. Motivaatio ja kiinnostus saattavat nimittäin korvata toimintakyvyn puutteita. Kokeilematta ei voi tietää, ”jospa se kumminkin olisi onnistunut…”.

Yksi onnistuneen työkokeilun edellytys on seuranta. Kaikille osapuolille tulee olla selvää, kuka työkokeilua ja sille asetettuja tavoitteita seuraa, ja miten toimitaan, jos työkokeilu ei etene suunnitellusti. Seurannan ansiosta työkokeilu tulee myös dokumentoitua.

Työkokeilu ei koskaan ”epäonnistu”. Parhaassa tapauksessa sen avulla löytyy uusi ammatillinen suunta ja henkilö työllistyy. Työkokeilu voi vahvistaa käsityksiä osaamisen päivittämisen tarpeista. Jos näin ei käy, se tuo lääketieteellisten löydösten rinnalle ”ammatillisen löydöksen”. Tämä antaa arvokasta tietoa uusille ammatillisille suunnitelmille. Kattava, osa-alueittain eritelty seurantatieto tukee arvioita ammatillisesta soveltuvuudesta. Kykyviisari tuottaa tietoa työ- ja toimintakyvyssä tapahtuneista muutoksista, jos arvio tehdään toiminnan alussa ja vähintään toimintaan osallistumisen päättyessä. Kykyviisari on siis myös seurannan apuväline.

Tiedon kertymisen lisäksi työkokeilun anti on ennen kaikkea yksilön voimaantumisen mahdollisuudessa. Lyhytkin työttömyys voi lamauttaa ammatillisesti. Työkokeilu antaa mahdollisuuden ammatillisen itsetunnon palauttamiseen ja luo tunteen, ettei ole sen kummempi kuin muutkaan.


Lähde

Heino, P. &  Seppänen- Järvelä, R. (2017): Auttoiko lakimuutos nuoria pääsemään Kelan ammatilliseen kuntoutukseen? Kelan tutkimusblogi. Luettu 14.11.2017.


Kirsi Unkila

erityisasiantuntija, Työterveyslaitos

Kirjoittaja työskentelee Työterveyslaitoksen Solmu-hankkeessa missä kehitetään, jalkautetaan ja juurrutetaan Kykyviisari-toimintamallia.


Simple Share Buttons