Suoraan sisältöön

Oikea-aikainen asiakaspolku diagnoosia katsomatta

Hymyilevä nuori nainen istuu vastapäätäni ja jakaa kanssani tarinansa.

Nainen ohjautui työkyvyttömyyseläkkeelle alkujaan Satakunnan työklinikan kautta. Hän kertoo opiskelleensa kolme eri ammattia. Ensin, äitinsä neuvoa noudattaen, hän hakeutui opiskelemaan kotitalouskuluttajapalvelua Poriin, jonka jälkeen toimi siivoustyössä koululla ja vanhainkodissa. Toisena tutkintona hän opiskeli Kokemäellä puutarhanpuolen koulutuksen, joka kesti kaksi vuotta. Viimeisin tutkinto on Porin Winnovasta, jossa hän opiskeli pintakäsittelyä ja huonekaluentisöintiä kolmen vuoden ajan. Jokaisesta koulutuksesta löytyy tutkintotodistus.

Opiskelujen jälkeen nainen työskenteli kesän Klubitalo Sarastuksessa, Porissa, päivätoiminnan puolella, kulttuuripaja Lumossa, johon olisi päässyt ryhmänvetäjäksikin. Työstä ei kuitenkaan maksettu palkkaa, joten hän ei ottanut paikkaa vastaan. Sarastuksesta hänet ohjattiin toimintakeskus Tinkiin, josta ohjaaja otti yhteyttä vammaispalveluihin ja työvalmentaja Auli alkoi etsimään hänelle työtä. Työtä löytyi ja hän pääsi keittiö- ja siivoustöihin Ojantien toimintakeskukseen. Palkkaa tulee 9 euroa päivässä ja matkakorvaus oman auton käytöstä.

”Nyt on kehuttu ja se on hyvää kuultavaa.”

”Ei voisi paremmaksi sanoa oloa. Onhan nyt päivissä tekemistä. Nyt on ollut iso muutos elämässä. Nyt on kehuttu ja se on hyvää kuultavaa. Elän nyt avoliitossa.”

Tulevaisuus hänellä on kirkkaana mielessä ja suunnitelmiakin on.

”Nyt käyn neljänä päivänä viikossa työssä ja yhtenä päivänä Tinkissä.  Ajattelin tulevaisuudessa käydä viitenä päivänä työssä ja tulla myöskin kesäpäivystykseen töihin.”

Nuori nainen kertoo olevansa tyytyväinen nykyiseen palkkaansa, vaikka monet voisivat ajatella se olevan melko pieni. Hän ei kuitenkaan ole kokenut määrää riittämättömäksi. Yhdeksän euron työosuusrahan lisäksi juoksee työkyvyttömyyseläke. Lisäksi hän kertoo pitävänsä yhteyttä edunvalvojaansa ja saavansa työpaikan ohjaajilta tukea.

Kerran nainen haki netin kautta töitä avoimilta markkinoilta. Työpaikasta otettiin yhteyttä, mutta kun hän kertoi olevansa työkyvyttömyyseläkkeellä, ei työpaikasta sen jälkeen kuulunut mitään.

”Yllätyin, että sain Tinkin kautta apua. Sieltä lähetettiin vammaispalveluihin. Pidimme yhteisen palaverin ja sain työnvalmentajan ja hän hankki töitä.”

Ilme vakavoituu ja nainen tunnustaa, että jossain vaiheessa oli tunne, että löytyyköhän apua mistään.

Lopuksi hän katsoo silmiin ja sanoo: ”Nyt elämä kantaa. On työ, koira ja kissat sekä avomies.”


Raja-aidat nurin

Ylläoleva asiakastarina sai meidät ajattelemaan. Niinpä viime vuonna aloimme kaataa raja-aitoja. 2016 kaatamaan raja-aitoja. Aloimme kehittämään sosiaalisen kuntoutuksen mallia verkostoimalla psykososiaaliset palvelut ja vammaispalvelut yhteiseen asiakastyöhön. Lähtökohtana oli oikea-aikainen asiakaspolku katsomatta, minkä palvelun piiriin asiakas kuuluu tai mikä diagnoosi asiakkaalla on.

Liikkeelle lähdettiin kartoittamalla palvelupolut ja avaamalla palveluprosessit yhteisesti ja avoimesti. Seuraavaksi katsottiin asiakkaat ja millaisista palveluista he hyötyisivät. Asiakascaset käytiin läpi yhdessä ilman ajatusta siitä ”kenen” asiakas on.

Lähtökohtana oli että kuljetaan asiakkaan palvelutarve edellä. Asiakas kertoi mitä hän tarvitsee. Tähän mietittiin palveluiden sopivuus.

Asiakas kertoi tarinansa ja näkemyksensä tilanteesta. Ammattilaiset kuuntelivat, jonka jälkeen lähdettiin etsimään oikeaa palvelupolkua. Palvelua rakennettiin yksilöllisesti asiakkaan tarpeen mukaisesti. Kuuntelimme ja olimme tukena, otimme oikeasti asiakkaasta koppia. Asiakkaan palvelu räätälöitiin yksilöllisesti. Esimerkiksi eräässä tapauksessa asiakas oli päivätoiminnassa psykososiaalisissa palveluissa, jonne hän kulki vammaispalveluiden yhteiskuljetuksen mukana. Hänellä oli myös työvalmentaja vammaispalveluiden puolelta. Näin syntyi ajatus yhteisestä vahvemmasta verkostomaisesta toimintamallista asiakkaan hyväksi.


Hallituksen kärkihankkeen Osatyökykyisille tie työelämään osaprojekti 4 ”Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen” antaa mahdollisuuden SATAOSAA-hankkeen kautta olla mukana luomassa moniammatillista yhteistyöverkostoa Satakuntaan.

SATAOSAA-hanke toteutetaan sote-uudistuksen tukemiseksi. Tavoitteena on luoda uusi yhtenäinen maakuntamalli, jossa yksilöllisesti asiakasta palveleva verkosto auttaa osatyökykyistä siirtymään joustavasti töihin opinnoista, sairauslomalta, työttömyydestä tai muusta tilanteesta.

Palvelua kehitetään asiakkaan lähtökohdista: osatyökykyinen on aina itse osallisena oman polkunsa suunnittelussa. Osatyökykyinen voi näin ollen olla entistä aktiivisemmin mukana omien tavoitteidensa asettamisessa.  Yksilöllistä tukea saavat myös ne, joille työelämään siirtyminen ei ole ajankohtaista tukemalla arjen hallintaa ja edistämällä osallisuutta.


Teksti

Keittiötyöntekijä Merja Lammi
Päivätoiminnan johtava ohjaaja Tarja Mannila


Simple Share Buttons