Suoraan sisältöön

Motivaatio vetää myös osatyökykyisen työmarkkinoille

Miten oma osaaminen kaivetaan esiin tilanteessa, jossa työkykyä on käytettävissä vain osa? Miten ammattilainen voi tukea asiakasta osaamisen tunnistamisessa tällaisessa tilanteessa?  Haastattelimme kahta asiantuntijaa Osatyökykyisille tie työ elämään -kärkihankkeen tilaisuudessa Porissa.

Moni itsearviointia tehnyt tai ansioluetteloa työnhakua varten rakentanut tietää sen tunteen, kun pitäisi osata kertoa niistä omista vahvuuksista ja taidoista, mutta paperille ei ilmesty yhtään mitään.

”Mitä minä osaan?”

”Mitä minä osaan?” on Sari Ljungmanin ja Jenni Ketosen mukaan aluksi se vaikein kysymys työelämästä paikkaansa etsivälle osatyökykyiselle. Vastausta kysymykseen lähdetään selvittämään yhdessä ammattilaisen tuen avulla keskittyen siihen, mikä asiakasta motivoi ja kiinnostaa.

Sari Ljungman työskentelee projektisuunnittelijana Porin hallinnoimassa SATAOSAA-hankkeessa, joka on yksi Osatyökykyisille tie työelämän –kärkihankkeen alueellisista kokeiluista. Jenni Ketonen puolestaan toimii päällikkönä Porin työllistymistä edistävissä monialaisissa yhteispalveluissa, tai tuttavallisemmin TYP-palveluissa.

Sari Ljungman (vas.) ja Jenni Ketonen kehittävät työllistymispalveluita Porin alueella.

Molemmat asiantuntijat näkevät erilaiset työhön liittyvät harjoittelut ja kokemukset ja niistä saatavan palautteen tärkeinä työkaluina oman osaamisen paikallistamisessa. Toiminta ja palaute tuovat usein asiakkaalle ahaa-elämyksiä. Itseluottamus kasvaa, kun huomaakin osaavansa tehdä monia harjoittelutilanteissa eteen tulevia tehtäviä.

Oma osaaminen, motivaatio ja arvot ovat niitä tekijöitä, jotka työntävät ihmistä eteenpäin niin työelämässä kuin elämässä yleensäkin. Asiantuntijat olivat yhtä mieltä siitä, että motivoitunut tekijä löytää paikkansa työkyvyn haasteista huolimatta.

Jenni Ketonen muistaa erään asiakkaan, joka oli ottanut tavoitteekseen avoimille työmarkkinoille työllistymisen. Ammattilaisten näkökulmasta työharjoittelut olisivat olleet asiakkaalle hyödyllinen reitti työelämään. Yllätykseksi asiakas kuitenkin kieltäytyi niistä, sillä ne eivät hänen mukaansa olleet tarpeellisia. Ketonen kertoo, että tilanteessa oli kunnioitettava asiakkaan näkemystä. Oma motivaatio veikin asiakkaan lopulta avoimille työmarkkinoille ja haluttuun työpaikkaan.

Osaamisen tunnistaminen ja kannustaminen ei tunne aikarajoja

Sari Ljungman kertoo, että usein työllistymispalvelut on sidottu johonkin aikamäärään. Kuitenkin prosessi, jossa ihminen tunnistaa omia vahvuuksiaan ja kykyjään, voi vaihdella yksilöllisesti ja tilanteesta riippuen.  Palveluprosessin aikarajat voivat katkaista hyvin käyntiin päässeen osaamisen tunnistamisen prosessin.

Osaamisen tunnistaminen on prosessi, joka Ljungmanin ja Ketosen mukaan vaatii henkilön kohtaamista kasvotusten. Työelämäpalveluiden siirtyminen yhä sähköisempään muotoon mietityttääkin kaksikkoa. ”Mitä minä osaan?” ei ole helppo kysymys kenellekään. Kannustava vuorovaikutus on tärkeässä osassa vastauksia etsiessä. Prosessia tukevana tärkeänä työkaluna voidaan käyttää esimerkiksi osaamiskartoitusta.

Nuorille onnistumiskokemuksia asiantuntijan tuella

Nuorilla oman osaamisen ja kiinnostuksen tunnistaminen voi olla Ketosen ja Ljungmanin mukaan usein haastavaa. Nuorella iällä kokemuksia työelämästä ei ole vielä kertynyt paljoa. Nuoren voi olla vaikeaa hahmottaa, millaisia asioita työtehtävät pitävät sisällään ja miten ne kohtaavat omien kiinnostusten ja osaamisen kanssa.

Ammattilaisen rooli tilanteessa on etsiä nuorelle tilaisuuksia päästä kokeileman taitojaan. Kun kokemusta ei ole vielä kertynyt, on tärkeää, että ensimmäiset askeleet työelämässä ovat onnistuneita. Hyvät kokemukset valavat itseluottamusta nuoreen.

Ljungman kertoo, että muutamia vuosia sitten pieneläinhoitajan koulutus oli nuorten kesken haluttu koulutuslinja. Monet haaveilivat eläinten kanssa työskentelemisestä. Työllistyminen eläinhoitajan koulutuksella voi kuitenkin olla haastavaa. Tutkinnon suorittaminen vaatii keneltä tahansa ponnisteluja ja paljon työtä. Jos se ei johdakaan työllistymiseen opiskellulle alalle, voi tilanne olla turhauttava.

Asiantuntijalla on usein tieto siitä, millaisia työllistymisodotuksia tietyllä koulutuksella tai tietyn alan ammattilaisilla on. On asiakkaan etu lähteä kehittämään omaa työelämäpolkua tiedostavalta pohjalta. Ammattilaisen rooli on välillä myös tuoda esille realistiset odotukset osatyökykyisen osaamista kartoittaessa.

Lähtökohta on molempien asiantuntijoiden mukaan kuitenkin se, että asiakas tuntee itsensä parhaiten. Asiakkaan oma motivaatio ja kiinnostus ovat kantavia voimia, kun yhdessä ammattilaisen kanssa lähdetään etsimään osatyökykyisille tietä työelämään.


Teetkö töitä osatyökykyisyyden parissa tai oletko kiinnostunut aiheesta?


Teksti

Niina Sarén

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos


Simple Share Buttons