Suoraan sisältöön

Mitä uutta hevostalli voi tuoda sosiaaliseen kuntoutukseen?

Katso KP OTE-kokeilun viestintätiimin tekemä video vierailusta Taika Tallille, jossa järjestetään sosiaalipedagogista hevosavusteista toimintaa.

Keski-Pohjanmaan osatyökykyisille tie työelämään (KP OTE) kokeilussa testataan yhdessä Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten aikuissosiaalityön ja Keski-Pohjanmaan TYPin kanssa erilaisia sosiaalisen kuntoutuksen muotoja työikäiselle väestölle.

Hevostalli ympäristönä auttaa avautumaan

Soitessa on ollut käynnissä sosiaalisen kuntoutuksen kokeilu huhtikuun 2018 alusta. Siinä Taika Tallilla on järjestetty hevosavusteista kuntoutusta aikuisväestölle. Taika Tallin toiminnasta vastaa sosiaalipedagogisen hevostoiminnan koulutuksen käynyt Anu Huhta.

Kokeilu sai alkunsa, kun TYPin kuntouttavan työtoiminnan ryhmä vieraili tallilla loppuvuodesta 2017. Vierailulla havaittiin asiakkaista puolia, joita ei oltu havaittu perinteisessä työtoiminnassa. Hevostalliympäristö sai asiakkaat muistelemaan mukavia hetkiä, joita he olivat viettäneet hevosten kanssa ja avautumaan elämänsä vaikeistakin kokemuksista. TYPin ja KP OTE kokeilun työntekijät olivat kerrasta vaikuttuneita maatilaympäristön hyvistä puolista sosiaalisessa kuntoutuksessa.

Keski-Pohjanmaalla on Green Care -toimintaa järjestetty perinteisesti kehitysvammaisille ja mielenterveyskuntoutujille mutta pitkäaikaistyöttömille järjestetyissä palveluissa luonto on tällä hetkellä alikäytetty resurssi. Viime vuosina luonto on liittynyt mm. pitkopuiden rakentamisprojekteihin tai yksittäisiin vierailuihin maastossa. Kokeilussa halutaan selvittää miten hevosavusteinen sosiaalinen kuntoutus vaikuttaa asiakkaiden taitoihin, itsetuntoon ja osaamiseen. Hevostoiminnan pilottiryhmään osallistuville on tehty Kykyviisaritesti ennen palvelun aloittamista ja se tullaan toistamaan 3 kuukauden kokeilun jälkeen. Jo reilun kuukauden toiminnan jälkeen osallistujat ovat innoissaan siitä kuinka positiivinen kokemus hevostalli-jakso on heille ollut.

Hevosavusteinen toiminta tuo positiivista potkua arkeen

Kuntouttavassa työtoiminnassa aiemmin ollut Pinja kertoo, kuinka hän ennen ahdistui ennen työtoimintapaikalle menoa ja siellä oleminen aiheutti fyysisiä oireita mm. migreeniä. Nyt hän odottaa innolla jo edellisenä iltana, että pääsee jälleen tallille. Ilmapiiri tallilla on suvaitsevainen, työntekijät ja hevoset eivät arvostele työsuorituksia, mutta antavat ymmärtää, minkä voisi tehdä vielä paremmin. Kokemus oman osaamisen kasvamisesta ja hyvä ilmapiiri kohentavat fyysistä ja psyykkistä vointia.

Ryhmä kokoontuu kaksi kertaa viikossa. Kuntoutuksessa korostuvat rutiinit. Perusasiat käydään läpi joka aamu palaverissa; mitä tehdään, missä järjestyksessä ja kohdataan ihminen omana itsenään. Päivittäisiin rutiineihin kuuluu hevosten vieminen aitaukseen, karsinoiden puhdistus, hevosten harjaukset ja syöttäminen. Toiminnan tarkoitus ei ole ratsastuksen opettelu vaan hevosen kanssa toimiminen ja kommunikointi koulutettujen eläinten kanssa.

Mikä sopii lapsille ja nuorille, sopii myös aikuisille

Sosiaalipedagogista hevostoimintaa Soite hankkii mm. perhetukipalvelujen ja psykiatristen palvelujen kautta. Kokemukset hevostoiminnan sopivuudesta työikäisille ovat olleet reilun kuukauden jälkeen positiivisia. Pinja kertoo olevansa hevostallipäivän jälkeen fyysisesti väsynyt, mutta se on hänestä ainoastaan positiivinen tunne: ”Tietää tehneensä jotain, kun kropassa tuntuu”.

Toistuvat rutiinit ja selkeät tehtävät ovat olleet Pinjalle oppimiskokemus ja hän onkin alkanut miettimään, kuinka työvaiheet voisi tehdä sujuvammin, yksinkertaisemmin ja tehokkaammin. Esimerkiksi turha kävely tallin käytävillä kuluttaa energiaa ja Pinja on oppinut käyttämään siirtymisen paikasta toiseen tehokkaasti. Kotonaankin Pinja kertoo ajattelevansa, miten asiat voisi tehdä yksinkertaisemmin, kun hänellä on ollut taipumus suorittaa eri työvaiheet monimutkaisesti.

Taika Tallia Kokkolan Kivikantissa pyörittävän Anu Huhdan mukaan optimaalinen sosiaalisen kuntouksen ryhmän koko aikuisille olisi noin 4-6 henkilöä, jotta toiminnassa pysyy inhimillinen ote ja kaikkien osallistujien tarpeet tulevat huomioiduksi. Ihmisten elämän ongelmat voivat olla seurausta vuosien saatossa kehittyneistä asioista, joten niiden muuttaminen ja kuntoutuminen eivät ole aina nopeita prosesseja.

Huhta pitää tärkeänä, että sosiaalisen kuntoutuksen jakso kestäisi vähintään 6-12 kuukautta ja se olisi tavoitteellista. Pysyvien muutosten aikaansaaminen ihmisten toiminnassa ja ajattelussa eivät tapahdu hetkessä, vaan vaativat riittävästi aikaa, toistoja ja uusien toimintatapojen opettelua.


Sosiaalisen kuntoutuksen kenttä kaipaa jäsentelyä

  • Osana OTE-hanketta valmistellaan lainsäädäntöuudistusta, jossa sosiaalisen kuntoutuksen roolia tullaan korostamaan. Sosiaalihuoltolaista löytyy tällä hetkelläkin pykälät sosiaalisesta kuntoutuksesta, mutta sillä nimellä ei kaikkialla ole ollut palveluja saatavilla.
  • Kuntouttava työtoiminta on luettu usein sosiaaliseksi kuntoutukseksi. Kuntouttava työtoiminta on samalla työllistymistä edistävä palvelu, joka on myös sanktioitua ja siihen osallistuminen vaikuttaa kuntien ja Kelan työmarkkinatuen maksuosuuksiin, joten kuntien on ollut houkuttelevaa järjestää kuntouttavaa työtoimintaa suurille määrille asiakkaita.
  • Toiminnan volyymin kasvaessa on sosiaalinen puoli voinut jäädä suorittavien työtehtävien jalkoihin. Sosiaalisessa kuntoutuksessa painottuu enemmän ihmisen kohtaaminen ja tavoitteiden määrittely asiakkaan tarpeista. Sosiaalista kuntoutusta voidaan järjestää yksilö- tai ryhmämuotoisena toimintana, mutta toiminnan vaikuttavuus ja tavoitteellisuus korostuvat siinä enemmän kuin perinteisessä työpaja- tai työtoiminnassa.

Teksti

Mikko Nikkilä

Projektityöntekijä

Keski-Pohjanmaan osatyökykyisille tie työelämään – KP OTE


Simple Share Buttons