Suoraan sisältöön

Miksi kuntoutustuen aikana ei tapahdu kuntoutusta?

Vuonna 2015 jäi Suomessa mielenterveyden häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle n. 2300 alle 35-vuotiasta henkilöä. Eläke myönnetään kuitenkin erittäin harvoin pysyvänä nuorelle henkilölle.  Useimmiten kysymyksessä on määräaikainen työkyvyttömyyseläke eli kuntoutustuki, joka voidaan myöntää kun nuori aikuinen on ollut mielenterveyden häiriön vuoksi työkyvytön 300 päivää ja työkyvyttömyys jatkuu edelleen.

Tavoitteena on, että kuntoutuksen avulla nuori palaa työelämään. Työelämään osallistumiseen tähtäävää kuntoutusta ovat esimerkiksi tuettu työllistäminen ja työkokeilut, jossa työskennellään oikealla työpaikalla, sekä työelämään valmentavat kurssit, ja kuntoutujan voimiin mitoitettu ammattiin opiskelu.

Tutkimuksessamme seurasimme 1163 nuorta aikuista, joille myönnettiin mielenterveyshäiriön perusteella kuntoutustuki vuonna 2008. Tarkastelimme heille tehtyjä kuntoutussuunnitelmia ja seurasimme työhön paluuta viiden vuoden seurantajakson aikana.

Havaitsimme, että työelämään tähtäävää kuntoutusta oli suunniteltu vain kolmasosalle työkyvyttömistä nuorista aikuisista. Viiden vuoden seurannan lopussa työelämässä mukana olivat muita useammin mukana ne nuoret, joiden kuntoutussuunnitelmaan kuuluivat sekä psykoterapia että työelämään tähtäävä kuntoutus.

Kuntoutustukijakson aikana vain kolmasosa osallistuu työelämään tähtäävään kuntoutukseen

Kansainvälisten tutkimusten mukaan työelämässä jatkamisen kannalta tehokkainta kuntoutusta on tuettu työllistäminen, jossa työskennellään alusta asti oikealla työpaikalla. Suurimmalla osalla työkyvyttömistä nuorista aikuisista ei ole työpaikkaa johon palata, vaan kuntoutuksen järjestely alkaa sopivan työpaikan etsimisestä. Prosessi on työläs.

Työeläkelaitosten järjestämä ammatillinen kuntoutus on tutkitusti tehokasta. Tähän kuntoutukseen pääsy edellyttää edeltävän viiden vuoden ajalta työansioita vähintään 34 910,29 euron verran. Tämä ehto ei yleensä täyty nuorilla aikuisilla.  Nuorille aikuisille järjestettävä ammatillinen kuntoutus koostuu kymmenistä kurssinimikkeistä ja järjestäjistä. Osa niistä saattaa olla hyvinkin tehokkaita, mutta tarjonnasta on vaikea pysyä kartalla.

Työkyvyttömien nuorten psykiatrinen hoito tapahtuu yleensä erikoissairaanhoidossa, psykiatrian poliklinikoilla, joilla henkilökunnan päätehtävä on sairauden hoito. Työelämään keskittyvä asiantuntemus on eri paikassa, kuten esim. TE-toimistoissa.

Lause ”ammatillinen kuntoutus ei ole ajankohtaista” toistuu kuntoutustukihakemuksissa. Osin on kyse siitä, että sairaus on niin akuutissa vaiheessa, että vain hoitoon keskittyminen on mahdollista ja mahdollisuus ammatilliseen kuntoutukseen tulee myöhemmin. Joidenkin kohdalla sairaus voi olla niin vakava ja pitkäaikainen, että työelämään tähtäävä kuntoutus ei ole realistinen vaihtoehto. Osa nuorista kuitenkin hyötyisi nykyistä tehokkaammasta työelämään ohjaavasta tuesta.

Työkykykoordinaattoritoiminta yleistyy vauhdilla. Työkykykoordinaattorin, tai vastaavien palveluiden, tulisi olla erikoissairaanhoidossa potilaina olevien nuorten ulottuvilla.


Teksti

Pauliina Mattila-Holappa
Erityisasiantuntija PsL, Työterveyslaitos


Simple Share Buttons