Suoraan sisältöön

Mikä muuttuu työikäisten kuntoutuksessa uudistamiskomitean työn myötä?

Sipilän hallituksen ohjelman mukaisesti sosiaali- ja terveysministeriö asetti 1.9.2016 kuntoutuksen uudistamiskomitean, jossa oli edustus ministeriöistä, kuntoutuksen järjestäjistä ja palvelutuottajista, työmarkkinajärjestöistä, yliopistoista- ja tutkimuslaitoksista, hallituspuolueista ja kansalaisjärjestöistä.

Kuntoutuskomitean loppuraportin sisältö esiteltiin KUVE-verkoston järjestämässä tilaisuudessa eduskunnan Pikkuparlamentissa 30.11.2017. Paneelikeskusteluun osallistuivat kansanedustaja Anneli Kiljunen, muutosjohtaja Timo Aronkytö sekä ylilääkäri Jukka Kivekäs. (Kuva: Timo Korpela)

Komitean työn lähtökohtia olivat asiakaslähtöisyys, kuntoutujan palveluprosessin saumattomuus sekä kuntoutuksen toteutuminen siten, että kuntoutuja selviytyy omassa arjessaan.  Tavoitteena oli kuntoutuksen kokonaisjärjestelmän uudistaminen.

Komitea jätti yksimielisen mietinnön 9.11.2017 ja loppuraportissa on 55 erilaista kehittämisehdotusta. Niistä valtaosa koskee kuntoutusprosessia ja kuntoutuksen järjestämistä. Näiden lisäksi komitea on tehnyt ehdotuksia, jotka koskevat kuntoutukseen liittyviä tietojärjestelmiä, koulutusta, tutkimusta ja kehittämistä.

Työkyvyn tuen tarpeen tunnistaminen yhtenäistyy työikäisillä

Kuntoutuksen uudistamiskomitean ehdotusten tavoite työikäisillä on työkyvyn tuen tarpeen tunnistamisen yhtenäistäminen, ts. työttömien, itsensä työllistäjien, yrittäjien ja palkkatyössä olevien kohdalla kuntoutustarve tunnistettaisiin ja kuntoutus käynnistettäisiin mahdollisimman varhain.

Prosesseihin on kuvattu myös vastuutaho, jonka tarvittaessa on järjestettävä kuntoutumisen edistymistä tukeva henkilö (case manager- työmalli). Tämä olisi toteutuessaan kahdesta näkökulmasta merkittävä muutos nykytilanteeseen.

Ehdotuksella pyritään korjaamaan työttömien pääsyä kuntoutukseen, joka nyt on työllisiä huonompaa eikä vastaa heidän kuntoutustarvettaan. Toiseksi ehdotuksilla pyritään estämään kuntoutumisen keskeytyminen kuntoutumisen tuen vastuutahojen roolia ja koordinaatiota vahvistamalla.

Kuntoutuksen yhteiskunnallinen merkitys tunnustettava

Sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi kuntoutustarpeen tunnistamista olisi tavoitteena tehdä myös työllistymistä tukevissa palveluissa, työterveyshuollon ennaltaehkäisevissä palveluissa ja työpaikoilla osana työkykyjohtamisen kokonaisuutta.

Lisäksi kuntoutustarvetta tarkasteltaisiin yksilöllisesti sekä työttömyyden keston että työkyvyttömyyden keston perusteella. Kuntoutuksen uudistamiskomitea ehdotti lisäksi, että kansalaisille tarjottaisiin käyttöön sähköinen työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä.

Ehdotusten toimeenpanon haasteita on meneillään olevassa rakennemurrosvaiheessa useita. Keskeistä olisi, että kaikki toimintajärjestelmässä mukana olevat näkisivät kuntoutuksen merkityksen samansuuntaisesti kuntoutujan ja monitoimijaisen verkoston välillä.


Lue lisää

Kuntoutuksen uudistamiskomitean ehdotukset kuntoutusjärjestelmän uudistamiseksi


Teksti

Pirjo Juvonen-Posti

Työterveyslaitoksen edustaja Kuntoutuksen uudistamiskomiteassa ja sen työelämäjaostossa


Simple Share Buttons