Suoraan sisältöön

Mättääkö jokin työttömien terveyspalveluissa?

Ei ole yllätys, että suurin osa työttömistä on tyytyväisiä terveyspalveluihin. Keskimääräinen asiakkaiden tyytyväisyysluku terveyspalveluihin yleisesti on 76 %.  Väitöskirjani (Lappalainen, 2017) asiakaspalautteeseen vastanneista 95 % oli sitä mieltä, että työttömät tarvitsevat terveystarkastuksia, ja 98 %:n mielestä terveystarkastusten pitäisi olla säännöllisiä. Kaikki haastatellut pitivät tarkastusta hyödyllisenä ja tarpeellisena.

Miksi työttömien terveyspalvelujen kehittämisestä sitten puhutaan, jos asiakkaat ovat tyytyväisiä niihin? Kun katsoo asiaa pintaa syvemmälle ja laajentaa hiukan katsantokantaansa, huomaakin kritiikkiä:

  • palveluja ei ehkä ole kunnassa
  • palvelujen sisältö ei vastaa terveyspoliittisia tavoitteita esim. tasa-arvoisuuden näkökulmasta,
  • palvelujen järjestämiseen ei ole tahtotilaa, osaamista tai resursseja
  • moniammatillinen verkostoyhteistyö on vaikeaa ja terveyspalvelujen toimenpiteet jäävät irrallisiksi muusta työttömän työ- ja toimintakykyä edistävästä verkostotyöstä

Työttömillä on oikeus julkisen puolen terveyspalvelujen käyttöön kuten kaikilla muillakin kuntalaisilla. Lisäksi terveydenhuoltolaki (1326/2010) velvoittaa järjestämään ennaltaehkäisevät terveyspalvelut työterveyshuollon ja opiskeluterveydenhuollon ulkopuolella oleville työikäisille. Mutta palvelut vaihtelevat eri kuntien kesken.

Kunnan kokoon tai resursseihin vetoaminen ei auta työttömiä

Kunnan koko ei mielestäni määrittele terveyspalvelujen olemassaoloa tai tasoa. Kyse on puhtaasti tahtotilasta. Suuri kaupunki ja sen työntekijät voivat olla moniammatillisesti verkostoituneita ja aktiivisia toimijoita ja pienellä paikkakunnalla palvelut voivat olla erittäin toimivat. Toisaalta on mahdollista, ettei pienellä paikkakunnilla palveluja ole lainkaan ja siellä vedotaan resursseihin.

Vedotaan resursseihin, mutta todelliset syyt ovat tahtotilan puute ja osaamattomuus.

Todellinen syy on mielestäni jossakin muualla. Kyseessä on tahtotilan puute ja osaamattomuus. Työttömien terveyspalvelujen toteuttamisessa tarvitaan pysyvät ennaltaehkäisevät palvelut ja moniammatillinen työ- ja toimintakyvyn arviointiosaaminen.

Miksi työttömien terveyspalvelujen kehittäminen on niin vaikeaa?

Asiakaskuntana työttömät ovat erittäin heterogeeninen ryhmä, mutta monta kertaa pitkäaikaistyöttömyyteen liittyvät moninaiset sosiaaliset, psyykkiset tai fyysiset ongelmat. Ongelmia ei välttämättä pystytä ratkaisemaan terveydenhuollossa eikä diagnooseja löydy. Mitä on lääke terveydenhuollolle? Se on moniammatillinen toimijuus ja erilaisen osaamisen hyväksikäyttäminen, verkostoituminen, raja-aitojen ylittämien ja rohkeus. Terveydenhuolto on yksi tärkeä toimijaosapuoli työttömän työ-ja toimintakyvyn edistämisessä. Työterveyshuollon ja muun perusterveydenhuollon edustajat voisivat keskustella tavoitteista ja kehittää yhdessä työterveyshuollossa jo käytössä olevia työkyvyn tukimalleja. Sote-uudistus tarjoaa tulevaisuuden kehittämispohjan.

Väitöskirjani yksi tulos oli se, että kehittämistyö parantaa verkoston toimivuutta. Yhteistyön kehittäminen ja koordinointi tehostavat toimintaa terveyspolitiikan sekä työttömien työ- ja toimintakykyä edistävien palvelujen osalta. Viranomaistoimijoiden osaamista voi vahvistaa työttömien työ- ja toimintakyvyn edistämiseen liittyvissä asioissa esimerkiksi koulutuksen, hanketoiminnan ja työnohjauksen kautta. Terveydenhuollon voimavaroja kannattaa keskittää niihin työttömiin, jotka kokevat subjektiivisen terveyden tai työkyvyn alenemaa.

Työttömien terveyspalvelujen sisällön ja rakenteen kehittäminen (Party-osahanke) asiakaskokemuksia

Toimin tällä hetkellä Työterveyslaitoksen Työttömien terveyspalvelujen sisällön ja rakenteen kehittäminen (Party-osahankkeen) projektipäällikkönä. Hankkeen 20 asiakkaalle tehdyissä haastatteluissa asiakkaat kuvasit työttömyyden pitkittymisen syitä erilaisista näkökulmista. Yhtenä tekijänä nousivat esille terveydelliset seikat. Terveyspalvelujen osuus työttömän työ- ja toimintakyvyn edistämisessä on myös Party-hanketoiminnan näkökulmasta tärkeää.

Asiakashaastatteluista listattuja syitä työttömyyteen olivat mm.

  • Irtisanominen, työn loppuminen, työn muutos
  • Hakemuksia lähetetty- ei tärppää
  • Ikä
  • Sairaudet, mielenterveysongelmat, kehityshäiriöt
  • Lasten/lastenlasten hoitaminen kotona
  • Työpaikkojen puute
  • Työn haku on vaikeaa ja liian virallista

Miten palveluja pitäisi kehittää asiakkaiden mielestä?

Party-hankkeen 20 asiakashaastattelussa kysyttiin, kuinka palveluja tulisi kehittää. Esille nousi monia eri näkökulmia, joista ohessa pari mielenkiintoista poimintaa:

”Ehkä yleisestiki et ne ottas kaikki ihmiset samanarvosena. Ja se et pääsis oikeesti hoitoon. Jos sä soitat sitä aikaa, ni sä saat sen ajan.  Ku eihän sitä puhelimessa siin pienes ajassa, ni  et  sä  kerkee  kaikkii  sanomaan.  Se on vähän niin ku työhaastattelu, et täytyy päästä kasvotusten.”[Nainen, 34]

”No lähinnä ehkä tiedonkulkua eri viranomaistahojen välillä, mun mielestä pystyis vielä kehittämään, et suurin piirtein samat tiedot olis sekä Kansaneläkelaitoksella kun noin eläkeyhtiölläki. Mut mun nähdäkseni ne kyllä sais olla työvoimaviranomasella, ja samoten, esimerkiks nyt PARTY-hankkeess jos tämän pariin vielä tulen, et hippasen ehkä alkaa jo kyllästyttää ko joka intressille saat ne erikseen selvittää.”[Mies, 58]

Käytännön ja tutkimuksen välillä ei näytä olevan ristiriitaa.


Lue lisää

Kirsi Lappalainen: Työttömien työelämävalmiuksien tukeminen. Painopisteenä terveydenhuolto ja verkostoyhteistyö (väitöskirja, Itä-Suomen yliopisto, 2017)


Teksti

Kirsi Lappalainen

Kirjoittaja työskentelee Työterveyslaitoksella, Kuopiossa erityisasiantuntijana.


Simple Share Buttons