Suoraan sisältöön

Masentunut tarvitsee työpaikan tukea

Kuva: Pixabay

Masennuspotilaita on hoidettu yleisesti väärin. Pois työstä ja kotiin lepäämään -reseptillä sairastuneen tervehtyminen pitkittyy. Se jopa kroonistuu. Hoitoa on nyt alettu kehittää kuntouttavammaksi.  Suositaan lyhyempiä poissaoloja töistä, varhaisempaa paluuta työhön ja kuormituksen vähentämistä töissä.

Tutkimustiedon perusteella tiedetään, että pitkät sairauslomat ovat masentuneelle todellinen sudenkuoppa ja riski menettää työkyky pysyvästi.

Lyhyt sairausloma auttaa paremmin kuin pitkä

Masentuneen hoito tulisi aloittaa mahdollisimman pian yhteistyössä työterveyslääkärin, työnantajan ja työntekijän kanssa ja samalla suunnitella yksilöllisiä keinoja työkyvyn tukemiseksi. Mahdollinen sairausloma tulisi pitää lyhyenä. Mitä pidempään sairauslomalla on, sitä vaikeampaa on palata työelämään.  Lisäksi kroonistumisen ehkäisemiseksi on tärkeä aloittaa masennuspotilaan kanssa työhön paluun suunnittelu mahdollisimman pian sairastumisen jälkeen.

Mustavalkoinen ajattelu siitä, että joko töissä ollaan täysillä tai sitten pysytään kotona, ei toimi enää 2010-luvun hoitokäytännöissä.

Sairausloman jälkeen työtä voidaan aluksi toteuttaa kevennettynä, osa-aikaisena ja työkokeiluna. Työtehtäviä voidaan räätälöidä masentuneelle sopivammiksi. Esimerkiksi vuorotyössä käyvän työntekijän työhön paluuta voi auttaa, jos hänen on mahdollista tehdä jonkin aikaa vain päivävuoroa. Masennukseen sairastunut esimies taas voi tehdä esimiestöiden sijaan muita töitä, jolloin henkinen kuormitus olisi vähäisempää.

Työpaikoilla tarvitaan asennemuokkausta

Työ itsessään ja työyhteisö voi olla sairastuneen tukena, osana hoitoa, kuntoutusta ja paranemiseen tukea sen sijaan, että sairastuneen ihmisen ajatellaan olevan pakotettu olemaan töissä. Paljon riippuu siitä, millaisesta työstä, työntekijästä ja työyhteisöstä on kysymys.

Työelämän ruohonjuuritasolla tarvitaankin työntekijöiden, esimiesten ja työyhteisöjen asennemuokkausta. On hyväksyttävä työssä käyminen myös puolikuntoisena. Mustavalkoinen ajattelu siitä, että joko töissä ollaan täysillä tai sitten pysytään kotona, ei toimi enää 2010-luvun hoitokäytännöissä. Mutta tämä hybridiasenne edellyttää työn muokkaamista oireilun vaiheiden mukaan.

Harvoin tarvitaan pysyviä muutoksia työtehtävissä. Yksinkertaisimmillaan lähiesimies ja työntekijä voivat sopia työn kuvan muuttamisesta oireiden vaikeutuessa. Lisäksi tarvittaessa on hyvä käyttää asiantuntijana työolot tuntevaa työterveyslääkäriä, jonka kanssa mietitään työterveysneuvottelussa yhdessä ratkaisuja.

Ihmissuhteet auttavat masentunutta

Sairastuneen heikentynyt kunto näkyy työpaikalla, jolloin helposti halutaan siivota masentunut kotiin lepäämään. Masennukseen sairastumisen taustalla on usein muutakin kuin työn rasittavuus ja siihen liittyvät ongelmat. Esimerkiksi talous- ja perheongelmat sekä hoitamattomat menetykset heijastuvat kokonaisvaltaisesti työhön.

On myös tärkeä toteuttaa mahdollisimman tehokasta lääketieteellistä hoitoa masennuksen käypä hoito -suosituksen mukaisesti. Masennusta ehkäiseviä keinoja ovat riittävä uni, kuntoliikunta, harrastukset, terveellinen ja monipuolinen ravinto ja läheiset ihmissuhteet. Merkityksellinen ja mielekäs työ tukee jaksamista. Hyvä työilmapiiri, me-henki ja motivoiva johtaminen auttavat jaksamaan työssä ja työajan ulkopuolella. Työpaikan tuki tarvitaan masennukseen sairastuneen työhön paluussa.

Masennus on kansansairautemme

Masennus aiheuttaa huomattavaa taakkaa niin kärsimyksenä sairastuneelle kuin taloudellisesti koko yhteiskunnalle. Suomessa vakavaan masennukseen sairastuu vuosittain noin kuusi prosenttia väestöstä ja koko elämänsä aikana lähes kaksikymmentä prosenttia.

Suomessa masennus aiheuttaa paljon sairauslomia. Kelan myöntämistä sairauspäivärahakausista masennus on toiseksi yleisin tuki- ja liikuntaelinsairauksien jälkeen. Yli kolmen kuukauden mittaisista sairauslomista mielenterveyshäiriöt ovat yleisimpiä. Noin kolmetuhatta ihmistä jää joka vuosi työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen vuoksi.

Luvut ovat suuria siihen nähden, että masennus on hoidettavissa oleva ja ennusteeltaan hyvä sairaus. Masennus on yksi kalleimmista sairauksista ja maksaa yhteiskunnalle ainakin miljardi euroa vuodessa. Masennuksen ehkäisyyn ja hoitoon investointi on kansantalouden näkökulmasta erittäin järkevää.


Teksti

Jukka Kärkkäinen

LT, psykiatrian erikoislääkäri

ylilääkäri, THL

OTE-projektin mielenterveysasiantuntija


Simple Share Buttons