Suoraan sisältöön

Kuntoutujan tuottama toimintakykytieto on arvokasta

Kuva: Pixabay

Työttömissä on paljon osatyökykyisiä. Heidän ohjautumisensa terveydentilan tutkimuksiin, hoitoon ja kuntoutukseen on valitettavan sattumanvaraista. Ohjautumiset perustuvat usein siihen, että työtön törmää palvelujärjestelmässä oikeaan henkilöön, joka tunnistaa kuntoutuksen tarpeen ja mahdollisuudet. Pitkittyessään tilanteilla on taipumusta hankaloitua. Monen osatyökykyisen työttömyysaika lyhentyisi, jos hän pääsisi esimerkiksi ammatilliseen kuntoutukseen ja sitä kautta vahvuuksiensa ansiosta terveydentilalle paremmin soveltuvaan työhön. Tarkoituksenmukainen kuntoutus voisi olla myös parasta työttömyyden hoitoa.

Kuntoutuksen uudistamiskomitean kehittämisehdotuksissa korostettiin kuntoutusprosessin aloittamista ajoissa ja työkyvyn tuen tarpeen tunnistamisen yhtenäistämistä. Yksi toimenpide-ehdotus liittyi työttömien kuntoutukseen pääsyn turvaamiseen.  Tulevilla maakunnan kasvupalveluilla olisi velvollisuus tarvittaessa ohjata työtön Kelaan ammatillisen kuntoutuksen selvittelyjä varten. Lakia ehdotettiin lisäksi täsmennettäväksi siten, että kuntoutuksen prosessinomaisen luonteen vuoksi palveluntuottajilla tulee olla yhteistyötä yli sektorirajojen. Uudistamiskomitea kiinnitti huomioita myös siihen, että työttömien työnhakijoiden työkyvyn tuen ja kuntoutuksen tarpeet tulisi tunnistaa varhain. Tunnistamista helpottamaan ehdotettiin kehitettäväksi digitaalisesti toimiva, strukturoitu ja itsearviointiin perustuva kysely.

”Monen osatyökykyisen työttömyysaika lyhentyisi, jos hän pääsisi esimerkiksi ammatilliseen kuntoutukseen ja sitä kautta vahvuuksiensa ansiosta terveydentilalle paremmin soveltuvaan työhön.”

Tarkoituksenmukaiseen kuntoutukseen ohjaaminen oikeaan aikaan edellyttää tietoa työ- ja toimintakyvystä. Sitä edellyttää myös kuntoutuksen onnistuminen. Perinteisesti tietoa on tuotettu varsin asiantuntijalähtöisesti. Toimintakykyä arvioitaessa tulisi kuitenkin ottaa huomioon kaikki asiakkaan elämän osa-alueet ja hänen yksilöllinen tilanteensa.  Kuntoutuksessa keskiöön nousee tällöin ammattilaisten yhteistyö ja palveluketjut, mutta ennen kaikkea kuntoutujan näkemykset ja toimintaympäristö. Toimintakykytieto tulisikin aina tuottaa vuorovaikutuksellisen kokonaisarvion perusteella, jossa arvioitavan näkökulmalla on erityinen painoarvo. Kuntoutujan itse tilanteestaan tuottama toimintakykytieto on kuntoutusta suunniteltaessa arvokasta ja auttaa suuntaamaan toiminnan tavoitteita. Tiedon tuottamista voidaan helpottaa kehittämällä strukturoituja, helposti käyttöön otettavia, oman tilanteen sanallistamisen mahdollistavia menetelmiä.


Kykyviisari

Työterveyslaitoksella kehitetty Kykyviisari on digitaalinen työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä. Sen avulla vastaaja voi itse arvioida ja sanallistaa omaa tilannettaan.  Kykyviisaria voi hyödyntää palveluissa, joissa arvioidaan työ- ja toimintakykyä ja pyritään vaikuttamaan siihen.  Tärkeää on, että Kykyviisari on asiakkaan ja työntekijän yhteinen työkalu, jonka tuottamaa toimintakykytietoa käsitellään ja tulkitaan yhdessä. Kykyviisarin avulla tuotettua tietoa voidaan käyttää asiakkaan tilanteen kartoittamisessa, palvelutarpeen arvioinnissa, tavoitteen asettamisessa sekä työ- ja toimintakyvyssä tapahtuneen muutoksen seurannassa.

Kykyviisariin voi tutustua ja ottaa sen työvälineeksi osoitteessa: www.kykyviisari.fi


Teksti

Kirsi Unkila

erityisasiantuntija

Työterveyslaitos

Solmu-hanke


Simple Share Buttons