Suoraan sisältöön

Kokeilukulttuurista kansalliseksi työkyvyn tuen ja kuntoutuksen käytännöksi

Työkyvyn tuen tarpeesta on esitetty erilaisia arvioita. Sosiaali- ja terveysministeriön alainen Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) -kärkihanke pohjaa arvioon, jossa jopa 1,9 miljoonaa työikäistä suomalaista kärsii jostain sairaudesta ja vammasta. Noin 600 000 heistä arvioi vamman tai sairauden vaikuttavan työkykyynsä tai mahdollisuuksiin saada työpaikka.

Työkyvyn tuen palvelupolulla saumattomuutta ja oikea-aikaisuutta

OTE-kärkihanke pyrkii kasvattamaan osatyökykyisten työssä jatkamista ja työllistymistä. Kärkihanketta toteutetaan kahdeksan eri projektin kokonaisuutena. Yksi näistä projekteista on Polut hoitoon ja kuntoutukseen. Se pyrkii luomaan saumattoman, oikea-aikaisen ja tarkoituksenmukaisen työkyvyn tuen palvelupolun kaikille osatyökykyisille työikäisille. Käytännössä työkyvyn tuen ja kuntoutuksen palveluiden pitäisi käynnistyä totuttua varhaisemmin ja oikea-aikaisemmin myös palveluja tarvitsevan näkökulmasta. Saumattomuus-periaatteen toteutuessa eri asiantuntijat tukevat kuntoutumista organisaatio- ja hallinnonrajat ylittäen.

Kuusi asiakkaita osallistavaa alueellista kokeilua

Polut hoitoon ja kuntoutukseen -toimintamallia kehitetään kuudessa alueellisessa kokeilussa. Asiakaslähtöisyyden kehittäminen ja asiakkaiden osallistumisen mahdollistaminen on ollut vahvasti esillä kaikessa toteutuksessa. Kukin kokeilu testaa ja kehittää valitsemiaan erilaisia toimintamallin osia erilaisille kohderyhmille. Kokeilut hyödyntävät myös jo olemassa olevia ja toimivia alueellisia yhteistyöverkostoja ja palvelupolkuja. Työterveyslaitos ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos koordinoivat yhteistyössä projektin toteutusta ja vastaavat kokeilujen arvioinnista. Koordinaatiotyötä tehdään kokeilujen kanssa hyödyntäen yhteiskehittämistä, vertaisoppimista ja kehittävää yhteisarviointia.

Parhaat tuotokset käyttöön

Yhteisarvioinnin perimmäisenä tavoitteena on ollut tukea kokeiluja tunnistamaan ne tuotokset, jotka ovat juurrutettavissa. Tavoitteena on saattaa kokeiluissa syntynyt hyvä käytäntö ja toimiva työtapa osaksi uutta työkyvyn tuen palvelupolkua. Yhteisarvioinnissa käytettävää monipuolista aineistoa kertyy systemaattisesti pitkin kokeilujen edistymistä, yhteisistä arviointikeskusteluista sekä Kumous-menetelmää hyödyntävistä työpajoista. Kaiken kertyvän arviointimateriaalin analysoinnissa käytetään työkaluna kompleksisten interventioiden prosessiarvioinnin kehikkoa (Moore 2015).  Kehikko tarjoaa toimivan välinen tarkastella mikä toimii, kenelle, miksi, missä, kenen tekemänä ja kuinka hyvin.

Uusia verkostoja ja yhteistyötä

Alueellisten kokeilujen toimijat ovat ottaneet yhteiskehittämisen ja vertaisoppimisen luontevaksi osaksi kokeilujen toteutusta. Yhteisarviointi on ollut hyvä tapa herättää kokeilujen toteutukseen liittyvää keskustelua ja pohdintaa – puolin ja toisin. Matkan varrella paikallinen monitoimijainen yhteistyö on vahvistunut ja uusia alueellisia ja kansallisia osaajien verkostoja on syntynyt.

Tarvitaan myös moninäkökulmaista arviointia

Kulttuurinen muutos järjestelmä- ja asiantuntijakeskeisestä toimintatavasta kohti asiakaslähtöistä toimintaa on osoittautunut tavoitteellisesta toiminnasta huolimatta haastavaksi.  Esimerkiksi tietoa palveluiden käyttäjien odotuksista ja kokemuksista olisi voitu kerätä kattavammin kehittämistyön eri vaiheissa. Asiakaslähtöisen kansallisen työkyvyn tuen palvelupolun rakentaminen kuuden kokeilun tarjoilemista palasista vaatii jatkossakin resursseja. Voidaan silti todeta, että yhteiskehittämisen – ja sitä tukevan yhteisarvioinnin – hyödyntäminen, ja siihen liittyvän osaamisen korostaminen, on perusteltua uutta toimintamallia rakennettaessa. Kun tavoitteena on paikallisten ja alueellisten kokeilujen pohjalta vakiintuneen käytännön muuttaminen, monitoimijaisen prosessin muutoksen tueksi tarvitaan moninäkökulmaista arviointia.


Lue lisää

Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihanke (STM)
Polut hoitoon ja kuntoutukseen -projektin alueelliset kokeilut

Teksti

Ritva Partinen, ylitarkastaja, sosiaali- ja terveysministeriö
Jarno Turunen, erityisasiantuntija, Työterveyslaitos
Niina Kovanen, kehittämispäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Tiina Taipale, tutkija, Työterveyslaitos
Pirjo Juvonen-Posti, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos

Simple Share Buttons