Suoraan sisältöön

Kohti samanarvoista työpaikkaa yhdenvertaisuussuunnitelman avulla

Mikä yhdenvertaisuussuunnitelma?

Uusi yhdenvertaisuuslaki tuli voimaan vuoden 2015 alussa. Lain tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa

Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa työnantajia arvioimaan ja edistämään yhdenvertaisuutta omassa toiminnassaan. Edistämisvelvollisuus koskee kaikkia laissa mainittuja syrjintäperusteita. Yhdenvertaisuussuunnitelma on keino edistämisvelvollisuuden toteuttamiseen.

Yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta sekä ehkäistä ja poistaa syrjintää. Suunnitelma voi olla erillinen suunnitelma tai osa jotain muuta suunnitelmaa (tasa-arvosuunnitelma, työsuojelun toimintaohjelma, henkilöstösuunnitelma tai muu) työpaikan tarpeen mukaan.

Yhdenvertaisuudesta hyötyvät kaikki: työantajat, työntekijät ja kolmannet osapuolet kuten asiakkaat, kirjoittaa Liisa Murto.

Miksi tehdä yhdenvertaisuussuunnitelma?

Lain mukaan työnantajalla, jonka palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä, on oltava suunnitelma yhdenvertaisuuden edistämistä koskevista toimenpiteistä. Yhdenvertaisuussuunnitelman tekeminen tuli pakolliseksi vuoden 2017 alusta.

Yhdenvertaisuussuunnitelman tekemistä ei pitäisi kuitenkaan nähdä pakkona ja yhtenä suunnitelmana muiden suunnitelmien rinnalla vaan todellisena mahdollisuutena parantaa yhdenvertaisuutta työpaikalla. Yhdenvertaisuussuunnitelma on hyvä työväline ja todellinen keino yhdenvertaisuuden edistämiseen työpaikalla. Suunnitelma on myös keino lisätä työhyvinvointia ja työssä viihtymistä. Monimuotoisuuden kartoittaminen ja yhdenvertaisuutta kunnioittava työilmapiiri antaa jokaiselle mahdollisuuden keskittyä täysipainoisesti työn tekemiseen: ihmiset voivat hyvin ja tulos paranee. Yhdenvertaisuudesta hyötyvät kaikki: työantajat, työntekijät ja kolmannet osapuolet kuten asiakkaat.

 Miten tehdä yhdenvertaisuussuunnitelma?

Yhdenvertaisuussuunnitelma on hyvä mitoittaa organisaation kokoon. Tärkeintä sen laatimisessa on, että kaikki toiminnassa mukana olevat otetaan alusta asti mukaan suunnitelman laatimiseen. Jos kyse on pienestä työpaikasta, voi kaikilla olla mahdollisuus osallistua suunnitelman tekemiseen.  Isommassa työpaikassa tämä tuskin on mahdollista ja osallistuminen voi tapahtua edustajien välityksellä. Kun työntekijät ja työantaja tekevät suunnitelman yhdessä, tulee siitä kaikkien juttu ja näin voidaan riittävästi huomioida ne tekijät ja tilanteet missä tarvitaan ehkä muutosta ja kehittämistä. Yksittäisillä työntekijöillä on usein merkittävä rooli yhdenvertaisuuden edistämisessä. Heidän toimensa tarvitsevat rinnalleen rakenteita, jotka tukevat yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä.


Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä.


Suunnitelman sisällöstä riippuen myös eri syrjintäperusteita edustavia ja tuntevia on hyvä olla mukana. Suunnitelmalla ei ole määrämuotoa eikä enimmäis- tai vähimmäispituutta, mutta sen on hyvä olla mahdollisimman konkreettinen, jotta yhdenvertaisuutta voidaan työpaikalla aidosti edistää.

Laatiminen on syytä aloittaa analysoimalla työpaikan tilanne. Yhdenvertaisuuden toteutumista pitää tarkastella kaikkien työpaikalla merkityksellisten syrjintäperusteiden kautta. Sitä, mitkä syrjintäperusteet ovat työpaikalla merkityksellisiä, on käsiteltävä yhdessä henkilöstön tai heidän edustajiensa kanssa.  Tarvittaessa voidaan tehdä erillinen taustaselvitys.

Taustaselvityksen perusteella kirjataan kaikki keskeiset havainnot nykytilanteesta ja päätetään toimenpiteistä sekä niiden aikataulusta. Toimenpiteet kannattaa kohdentaa konkreettisiin menettelytapoihin tai muihin käytäntöihin, joissa syrjintää on ilmennyt (rekrytointi, töiden jakaminen, irtisanomisten kohdistuminen jne.).  Toimenpiteillä on tarkoitus muuttaa toimintatapoja ja suhtautumista sekä toteuttaa yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä.

Suunnitelman tekemisellä voidaan myös vähentää ennakkoluuloja ja lisätä tietoisuutta erilaisista ihmisistä. Suunnitelman avulla voidaan ottaa paremmin huomioon myös osatyökykyiset. Erilaiset ihmiset erilaisine tarpeineen on hyvä nähdä mahdollisuutena, ei taakkana.

Yhdenvertaisuuden edistäminen on prosessi eikä se tule valmiiksi yhden suunnitelman tekemisellä. Suunnitelman toteutumista tulee tarkastella säännöllisesti.  Uuden suunnitelman laatiminen kannattaa aloittaa arvioimalla vanhan suunnitelman toteutumista – tavoitteena, että yhdenvertaisuus paranee suunnitelma suunnitelmalta.


Liisa Murto

Lakimies
Susanna Lehti ja kumppanit Oy


Simple Share Buttons