Suoraan sisältöön

Työterveysneuvottelu

Jos työntekijän työkyvyn ongelmiin ei työpaikan keinoilla löydetä sopivia ratkaisuja, voidaan käydä työterveysneuvottelu. Neuvottelu voidaan myös pitää pitkän sairausloman jälkeen, jolloin yhdessä sovitaan työhön paluusta ja siihen mahdollisesti liittyvistä työn kevennyksistä.

Työterveysneuvottelu tunnetaan myös nimillä verkostoneuvottelu, työkykyneuvottelu tai kolmikantaneuvottelu.

Osallistujat

Työterveysneuvotteluun osallistuu tavallisesti työntekijä, esimies, henkilöstöhallinnon tai johdon sekä työterveyshuollon edustaja. Jos työntekijä haluaa, paikalle voidaan kutsua myös työsuojelun tai luottamusmiesorganisaation edustaja.

Neuvotteluun kannattaa kutsua vain ne henkilöt, joiden läsnäolo on tilanteen ratkaisun kannalta välttämätön. Ryhmä ei saa olla liian suuri eikä sellainen, jossa työntekijä ei koe oloaan turvalliseksi. Neuvottelun kutsuu kokoon useimmiten esimies tai työterveyshuolto.

Tavoitteet ja kulku

Työterveysneuvottelun tavoitteena on löytää yhteisymmärrys työntekijän ja esimiehen välille työkykyä tukevista toimenpiteistä. Parhaat ratkaisut löydetään, kun neuvottelu perustuu luottamukselliseen yhteistyöhön. Tämän vuoksi työterveyslääkärin on hyvä puhua etukäteen työntekijän kanssa siitä, mitä asioita neuvottelussa voi tuoda esiin.

Neuvottelussa ei ole tarkoitus puhua työntekijän henkilökohtaisista terveysongelmista, vaan niistä asioista, jotka haittaavat työn tekemistä.

Jokainen osallistuja valmistautuu neuvotteluun: Työterveyslääkäri muodostaa kokonaiskuvan työntekijän terveydentilasta ja toimintakyvystä sekä työnkuvasta, työnvaatimuksista ja työkyvystä tapaamalla työntekijän ennen neuvottelua ja keskustelemalla esimiehen kanssa. Esimies käy varhaisen tuen keskustelun työntekijän kanssa ennen neuvottelua, jotta voi etukäteen miettiä, millaisia työkykyä tukevia ratkaisuja työpaikalla on mahdollista tehdä. Työntekijän on hyvä pohtia etukäteen, miten tilanteeseen on päädytty ja minkälaisia ratkaisuehdotuksia hänellä olisi.

Käytännön muistilista

  • Valitaan neuvottelulle kiireetön aika ja rauhallinen paikka.
  • Kutsutaan paikalle ne, joiden on syytä olla mukana.
  • Sovitaan, miten neuvottelut etenevät, mitä niistä kirjataan ja kenelle muistio jaetaan.
  • Sovitaan heti neuvottelun alussa ne asiat, joista neuvotellaan ja asetetaan neuvottelulle tavoite.
  • Kerrotaan jokaisen näkemys tilanteesta (mitä on tapahtunut, mitä on jo tehty). Keskitytään ratkaisujen hakemiseen, ei syyttelyyn.
  • Pyritään löytämään yhteinen näkemys, jonka mukaan edetään.
  • Sovitaan siitä, miten neuvottelussa sovittuja asioita seurataan ja milloin mahdollisesti tavataan seuraavan kerran.

Jos työkykyongelmat näyttävät johtuvan työn järjestelyistä, työyhteisöstä tai työntekijän siviilielämän haasteista, ratkaisua pyritään etsimään heti. Jos keskustelussa ilmenee, että työkykyongelmien syynä ovat terveydelliset ongelmat, pitää työntekijän työkyky ensin arvioida lääketieteellisesti. Tämän arvion tekee työterveyslääkäri.

Neuvottelu on harvoin kertatilaisuus vaan ennemminkin prosessi, jossa suunnitellaan ja seurataan yhteistyössä sovittujen ratkaisukeinojen toteutumista ja onnistumista.

Lue lisää

Työturvallisuuskeskus: Työterveysneuvottelut

Keva: Verkostoneuvottelu


Tutustu myös


Sisältö päivitetty 04.07.2019

Jaa sivu!

Simple Share Buttons