Suoraan sisältöön

Työkyvyttömyyseläke

Täyden työkyvyttömyyseläkkeen saamisen edellytyksenä työeläkelakien mukaan on, että eläkkeenhakijan työkyky on heikentynyt sairauden, vian tai vamman vuoksi vähintään 3/5 yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan. Työkyvyn heikentymistä arvioitaessa on otettava huomioon työntekijän jäljellä oleva työkyky hankkia itselleen ansiotuloja sellaisella saatavissa olevalla työllä, jota työntekijän voidaan kohtuudella edellyttää tekevän. Kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon eläkkeenhakijan koulutus, aikaisempi toiminta, ikä, asuinpaikka ja muut näihin rinnastettavat seikat.

Kansaneläkelain mukaan työkyvyttömänä pidetään henkilöä, joka on sairauden, vian tai vamman takia kykenemätön tekemään tavallista työtään tai muuta siihen verrattavaa työtä, jota on pidettävä hänen ikänsä, ammattitaitonsa sekä muut seikat huomioon ottaen hänelle sopivana ja kohtuullisen toimeentulon turvaavana. Jos henkilö on täyttänyt 60 vuotta, hänen työkyvyttömyyttä arvioitaessa painotetaan työkyvyttömyyden ammatillista luonnetta.

Kansaneläkelain mukaan työkyvyttömyyseläke myönnetään aina pysyvästi sokealle tai liikuntakyvyttömälle, samoin kuin sellaiselle henkilölle, joka sairautensa, vikansa tai vammansa vuoksi on pysyvästi niin avuttomassa tilassa, ettei voi tulla toimeen ilman toisen henkilön apua.

Ennen kuin eläkelaitos tekee päätöksen työkyvyttömyyseläkkeestä, henkilön edellytykset ammatilliseen tai lääkinnälliseen kuntoutukseen on selvitettävä. Eläkelaitoksen on myös varmistettava, että henkilön mahdollisuudet muun lainsäädännön mukaiseen kuntoutukseen on selvitetty. Oikeus ammatilliseen kuntoutukseen on selvitettävä, vaikka työkyvyttömyyseläkehakemus hylätään. Kuntoutus on siten ensisijainen työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden. Jos eläkkeenhakijan terveydentila on niin huono, että heti on nähtävissä, ettei kuntoutuksella saavuteta riittävää työkykyä työhön palaamiseksi, työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää kuntoutusasiaa selvittämättä.

Kuntoutustarpeen ja kuntoutusmahdollisuuksien arviointi vaatii yleensä monipuolista kokonaisharkintaa. Kuntoutustarpeen arvioinnissa otetaan huomioon eläkkeenhakijan koko elämänhistoria eli koulutus, työkokemus, ikä, sosiaaliset seikat, sairauden, vian ja vamman aiheuttamat rajoitteet sekä rajoitteista huolimatta mahdollisesti jäljellä oleva työkyky.

Jäljellä olevaa työkykyä ja kuntoutusta korostava työkyvyn arviointi edellyttää, että ensin tarkastellaan eläkkeenhakijan toimintakykyä ja sen hyödyntämistä työelämässä. Jos eläkkeenhakijan toimintakyky ei riitä hänen ammattinsa vaatimuksiin, selvitetään eläkkeenhakijan mahdollisuudet muihin tehtäviin, tarvittaessa ammatillisen kuntoutuksen keinoin. Tavoitteena on työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien säilyttäminen tai parantaminen.

Työkyvyttömyyseläkeratkaisu perustuu aina lääketieteellisten tutkimusten ja tutkimustulosten perusteella tehtyyn arvioon sairauksien aiheuttamasta toimintakyvyn heikkenemisestä. Ratkaisevaa on oireiden yhteisvaikutus eläkkeenhakijan toimintakykyyn ja toimintakyvyn suhde eläkkeenhakijan oman työn tai muiden sellaisten töiden asettamiin vaatimuksiin, joita eläkkeenhakijan voidaan kohtuudella edellyttää tekevän.

Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää myös määräaikaisena työkyvyttömyyseläkkeenä eli kuntoutustukena kuntoutuksen ajalta tai kun kuntoutusmahdollisuuksia selvitetään.

Kenelle tarkoitettu?

Henkilölle, jonka työkyky on pysyvästi heikentynyt, eikä hän perusteellisten selvitysten ja harkinnan jälkeen pysty enää jatkamaan työelämässä.

Miten toimitaan?

1.

Työkyvyttömyyseläkkeen ja määräaikaisen työkyvyttömyyseläkkeen eli kuntoutustuen hakeminen ovat sidoksissa sairausvakuutuksen päivärahaan. Kun henkilö on saanut sairauspäivärahaa 150 päivältä, Kela ilmoittaa henkilölle kuntoutusmahdollisuudesta tai kehottaa häntä hakemaan työkyvyttömyyseläkettä.

Työkyvyn heikentyessä tai sairausloman pitkittyessä henkilö ottaa yhteyttä työterveyslääkäriin tai hoitavaan lääkäriin, joka arvioi  kuntoutuksen tarpeen. Lääkäri kirjoittaa kuntoutushakemuksen liitteeksi B-lausunnon.

2.

Henkilö hakeutuu kuntoutukseen joko Kelan tai oman työeläkelaitoksensa kautta. Tältä ajalta henkilö voi saada määräaikaisen kuntoutustuen, kun eri kuntoutusmahdollisuuksia selvitetään.

3.

Kuntoutusjaksolla selvitetään henkilön työkyky. Työtä pyritään mukauttamaan henkilön kykyjen mukaan yhteistyössä työnantajan kanssa.

4.

Kuntoutusjaksolla selvitetään myös osatyökyvyttömyyseläkkeen mahdollisuus. Se voi olla ratkaisu, jos henkilö selviytyy osa-aikatyöstä tai kevyemmistä työtehtävistä. Kelan eläkkeisiin ei kuulu osatyökyvyttömyyseläkkeen mahdollisuutta.

5.

Mikäli henkilön työkyky ei ole kohentunut kuntoutuksella ja työn mukautukset eivät riitä, henkilö voi hakea pysyvää työkyvyttömyyseläkettä oman eläkelaitoksensa kautta. Hakemukseen tarvitaan liitteeksi työterveyslääkärin tai hoitavan lääkärin B-lausunto.

6.

Työeläkelaitos tai Kela tekee ratkaisun työkyvyttömyyseläkkeestä. Siinä otetaan aina huomioon henkilön kokonaistilanne. Ratkaisua on tekemässä muun muassa eläkelaitoksen asiantuntijalääkäri, joka arvioi perusteellisesti henkilön jäljellä olevan työ- ja toimintakyvyn B-lausunnon ja muiden tietojen perusteella.

7.

Jos työkyvyttömyyseläkepäätös on kielteinen, henkilö ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon Oma asiointi -verkkopalvelussa tai vaihtoehtoisesti käymällä TE-toimistossa.

Lue lisää

Työkyvyttömyyseläkkeen hakeminen vaatii perusteellisia selvityksiä, lääkärinlausuntoja ja harkintaa. Lisätietoa työkyvyttömyyseläkkeen hakemisesta Vakuutuskorvaukset.fi-sivustolta.

Työeläke.fi: Työkyvyttömyyseläke

Kela: Työkyvyttömyyseläke

Kela: Kuntoutustuki

 

 


Tutustu myös


Sisältö päivitetty 28.12.2017

Jaa sivu!

Simple Share Buttons