Suoraan sisältöön

Kehitysvammaiset henkilöt oikeisiin töihin!

Kuva: ipikulmakuppila.fi

Työn pitäisi olla jokaisen ihmisen oikeus. Tästä huolimatta Suomen työikäisistä kehitysvammaisista henkilöistä vain kolme prosenttia on palkkatyössä. Iso-Britanniassa vastaava luku on 5 – 11 prosenttia ja Yhdysvalloissa noin 10 prosenttia. Suomessa on noin 40 000 kehitysvammaista henkilöä, joista 25 000 on työikäisiä.

Työharjoittelu ja tuettu työ lisäävät kehitysvammaisten henkilöiden työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Sen sijaan työ- ja toimintakeskukset eivät edistä kehitysvammaisten siirtymistä palkkatyöhön. Tiedot käyvät ilmi Työterveyslaitoksen, Kehitysvammaliiton ja THL:n kansainvälisestä tutkimuksesta.

”Kehitysvammaiset työntekijät ovat työnantajien mukaan luotettavia ja työhönsä sitoutuneita ja luovat positiivista ilmapiiriä ympärilleen.”

Mitä varhaisemmassa vaiheessa kehitysvammainen henkilö saa kontaktin oikeaan työelämään, sitä paremmat mahdollisuudet hänellä on työllistyä avoimille työmarkkinoille. Sopiva vaihe tutustua työelämään olisi tutkimusten mukaan 14–16-vuotiaana. Ammatillinen koulutus ja siihen sisältyvä työharjoittelu auttavat nuorta tutustumaan työelämään, mikä auttaa oikean palkkatyön saamista. Koulusta työelämään siirtyminen on saumattomampaa, kun opiskelijat ja heidän perheensä saavat jo opintojen aikana tietoa ja kokemuksia työelämästä ja mahdollisista tukipalveluista.

Työpaja vai tuettu työ

Työpajatoiminta on hyvä esimerkki uudenlaisesta ajattelusta. Työpajatoiminnan tavoitteena on, että kehitysvammaiset henkilöt ovat aktiivisesti mukana yhteiskunnassa ja saavat valmiuksia työelämään. Esimerkiksi Helsingin Kalliossa sijaitseva IPI Kulmakuppila on rohkeasti lähtenyt kokeilemaan kahvilatyöpajaa kehitysvammaisten työllistämisessä. Lyhty ry:n Ura-avain -tiimi on yksi Sitran Ratkaisu 100 – innovaatiokilpailun finaaliin päässeistä kisaajista.

Yksi työllistymistä edistävistä keinoista on tuettu työ. Se tarkoittaa, että työvalmentaja auttaa kehitysvammaista henkilöä työpaikan etsimisessä, työelämävalmiuksien kehittämisessä, työelämään siirtymisessä ja tarvittaessa työuran aikana. Lisäksi työvalmentaja voi opastaa työnantajaa työllistämiseen ja mahdollisiin työjärjestelyihin liittyvissä kysymyksissä. Kehitysvammaliitolla on menossa Palkkaa mut -hanke, jossa levitetään työhönvalmennuksen toimintatapaa valtakunnallisesti.

Työ- ja toimintakeskukset eivät edistä kehitysvammaisten siirtymistä avoimille työmarkkinoille

Kehitysvammaisille nuorille ja aikuisille tarjotaan työtoimintaa kuntien, kuntayhtymien, säätiöiden ja yksityisten toimijoiden ylläpitämissä työ- ja toimintakeskuksissa. Työtoiminta voi olla esimerkiksi tekstiili- ja puutyötä tai pakkausta. Kansainväliset tutkimukset kuitenkin osoittavat, että työ- ja toimintakeskukset eivät edistä kehitysvammaisten henkilöiden työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Tästä huolimatta viralliset tahot kuten koulu ja palveluntuottajat ohjaavat kehitysvammaisia henkilöitä edelleen avointen työmarkkinoiden sijaan työ- ja toimintakeskuksiin.

”Oikea työpaikka” on monen unelma

”Oikea työpaikka” on monen kehitysvammaisen henkilön oma toive ja unelma. Aikaisemmissa tutkimuksissa työnantajat ovat kertoneet, että he ovat tyytyväisiä kehitysvammaisten henkilöiden työhön. Kehitysvammaiset työntekijät ovat työnantajien mukaan luotettavia ja työhönsä sitoutuneita ja he luovat positiivista ilmapiiriä ympärilleen.  Työnteon kannalta yksi kehittämiskohde on eläkkeen ja palkan nykyistä parempi yhteensovittaminen, jotta jokainen voisi tehdä työtä aina työtilanteen ja oman toimintakykynsä mukaan.

Digitaaliset ratkaisut mielenkiintoinen mahdollisuus

Eri maissa oli kokeiltu ja otettu käyttöön uusia digitaalisia ratkaisuja, jotka auttoivat kehitysvammaista henkilöä työssä eri aloilla. Tällaisia olivat esimerkiksi äänimuistutteet tai työsuoritusten kertaaminen älypuhelimesta tai kämmentietokoneelta. Tietotekninen koulutus ja digitaalisten ratkaisujen kokeilu työn tukena edellyttäisi osaamisen vahvistamista ja yleistä asennemuutosta.

Työllistymistä edistivät tutkimuksen mukaan henkilön oma aktiivisuus ja perheen tuki, tehokas työvalmennus, työnantajan ja työyhteisön tuki ja työn arvostaminen sekä työympäristön kehittäminen. Yrittäjäksi ryhtymistä helpotti, jos tukena oli oma tukihenkilö. Työllistymistä estivät palveluntuottajien pyrkimys sovittaa henkilöitä olemassa oleviin palveluihin (esim. työkeskus), vaikka ne eivät vastanneet kehitysvammaisten henkilöiden omia tarpeita, vahvuuksia ja kiinnostuksen kohteita. Työllistymistä estivät lisäksi koulussa koettu syrjintä sekä huonot kokemukset koulun luokkaopetuksesta sekä työkokemuksen puute.

Työterveyslaitoksen, Kehitysvammaliiton ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttamassa ja Kelan rahoittamassa tutkimuksessa selvitettiin, mitkä keinot tukevat kehitysvammaisen henkilön työllistymistä parhaiten ja mitkä puolestaan estävät työllistymistä. Tulokset perustuvat katsaukseen valittuihin 33 kansainväliseen tutkimukseen, joihin osallistui yhteensä 108 452 henkilöä.

Kirjallisuuskatsaus
Nina Nevala, Irmeli Pehkonen, Antti Teittinen, Hannu T. Vesala, Pia Pörtfors, Heidi Anttila: Kuntoutuksen vaikuttavuus kehitysvammaisten henkilöiden toimintakykyyn ja työelämään osallistumiseen sekä työllistymistä estävät ja edistävät tekijät: järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus.


Nina Nevala

LitT, dosentti, vanhempi tutkija
Työterveyslaitos


Simple Share Buttons