Suoraan sisältöön

Imatran Rempparyhmässä on hyvä meininki

16.12.2021

Työntekijä kirkkaissa heijastimin varustetuissa työvaatteissa työntää ruohonleikkuria mäntyjen juurella syksyisessä maisemassa. Hän hymyilee kameralle.
Jani Kainulainen teki Rempparyhmässä töitä kuukausipalkalla. Jonkun toisen kohdalla vaihtoehtona voisi olla myös tienaaminen keikkatyöllä tai tuotemyynnillä verkkokaupassa, kunhan vain tukijärjestelmän kanssa yhteensopiva palkkausmalli löytyy. Kuva: Hanna Koikkalainen

Kun nurmikko on siisti, pensaat karsittu ja risut kiikutettu peräkärryyn, tilaaja pyytää viisi hyväntuulista miestä ja heidän ohjaajansa tauolle. Mehu- ja pullatarjoilun lomassa hän kyselee porukkaa omakotitalonsa pihatöihin myös seuraavaksi kesäksi. Rempparyhmä on taas tehnyt loistotyötä.

– Oon Kainulaisen Jani Joutsenon Pappilakodilta, esittäytyy nelikymppinen kaveri Imatran vammaispalvelujen työvalmennuskeskuksen lounaskahvilassa.

Janin työtunnit ovat haastattelupäivänä tulleet täyteen ja työvaatteet vaihtuneet pikkutakkiin. Ensimmäisestä palkkatyöstään Jani kertoo innostuneena. Takana on kolme kuukautta Eksoten työvalmennuskeskuksen ensimmäisen Rempparyhmän remmissä.

– Raivaussahaa oon käyttänyt, mättänyt puita kuuriin ja sen sellaista, tarinoi Jani kokemuksistaan.

Työvälineinä tutuksi ovat tulleet niin raivaus- ja sähkösaha kuin päältä ajettava ruohonleikkurikin. Opettelemista on ollut sekä laitteissa että töissä.

– Olen haravoinut lehtiä ja korjannut ja huoltanut laituriakin, Jani jatkaa.

Iso osa kesän työtunneista on kulunut yritysten tilaamissa satama-alueen kunnossapito- ja huoltohommissa. Myös yhdistykset ja yksityiset ovat buukanneet ryhmää siivous-, ulko- ja remonttitöihin.

Mikä on Rempparyhmä?

Rempparyhmä on Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten alihankintamallin pilottiryhmä. Sen taustalla on Työtä-hanke eli osana hallituksen Työkykyohjelmaa oleva Etelä-Karjalan osatyökykyisten työkykyohjelma 2020–2022.

Jani on ollut mukana hankkeen ensimmäisessä Rempparyhmässä. Myöhemmin ryhmiä käynnistyy vielä lisää. Alihankintamallin pilotin tavoitteena on työllistää vähintään viisitoista osatyökykyistä henkilöä.

Ryhmämuotoisessa alihankintamallissa rempparyhmäläisille maksetaan palkkaa. Huoltosuhteinen työtoiminnan palvelu muuttuu palkkaperusteiseksi työksi tuetun työllistymisen avulla. Työllistämismalli on kansallisestikin uusi.

Työpaikat etsii ja toiminnan koordinoi Eksote, jonka kanssa työtä tekevät asiakkaat allekirjoittavat työsopimuksen. Työnantaja ja palkanmaksaja Eksote laskuttaa palveluista työn tilaajia. Työaika on viisitoista tuntia viikossa eli noin 38 % täydestä työajasta, ja palkkatason määrittää työehtosopimus.

Tavoitteena on luoda pysyvä toimintamalli tuettuun työllistymiseen: yhtenäinen, monialainen palvelukokonaisuus ja työkyvyn tuki sote-keskusta varten.

– Tärkeintä on siis luoda sellaiset rakenteet, joissa tuetun työllistymisen keinot vaikeimmin työllistyvien apuna toimivat, kuvailee työvalmennuskeskuksen esimies Minka Hänninen.

Hän mainitsee käytännön esimerkkejä asiakastilanteista:

– Me arvioimme ja tuemme työkykyä monella eri tavalla. Opastamme myös itsearviointiin, jossa apuna on esimerkiksi Kykyviisari. Sillä asiakkaat arvioivat omaa työ- ja toimintakykyään, vahvuuksiaan ja kehittymisen paikkojaan.

Entä ryhmän merkitys?

Palkkatyö on tarkoittanut Janille myös aamukuuden herätyksiä ja bussilla kuljettuja työmatkoja Joutsenosta Imatralle.

– Oli kyllä rankkaakin, mutta onneksi sain viikonloput huilata, nauraa Jani ja tarinoi samaan soittoon lauluharrastuksestaan ja viikonloppujen konserttireissusta.

Työsuhteen aikana Jani hankki myös ensimmäisen kännykkänsä. Sen suojakuoreen hän on kiinnittänyt tärkeän ihmisen valokuvan.

Työkavereita, rempparyhmän muita jäseniä Jani kehuu.

– Kiva olla ryhmässä. Ei tarvii yksinään olla. Nää on ihan parhaita kavereita.

Osan ryhmästä Jani tunsi ennestään ja osaan tutustui työmaalla. Hymyillen Jani muistelee myös työpäivien lomassa olleita mukavia lounashetkiä ravintola Alppimajassa.

Mitä tekevät työvalmentaja ja työhönvalmentaja?

Jani Kainulaiselle palkkatyö on ollut mieleinen kokemus.

– Oon tykännyt, kertoo Jani ja innostuu kehumaan ryhmän ohjaajaa, työvalmentaja Riku Kamusta.

– Riku on mukava ihminen ja hyvä pomo, ohjaa hyvin ja kehuu onnistumisista.

Työvalmentaja paitsi huolehtii töiden sujumisesta, myös opastaa osaltaan rempparyhmäläisiä tunnistamaan omia voimavarojaan ja vahvuuksiaan. Juuri tämä työvalmennuskeskuksen valmentava työote on alihankintamallille luonteenomainen.

Toinen tärkeä ammattilainen rempparyhmäläisten arjessa on työhönvalmentaja. Hän opastaa prosessissa, johon kuuluvat muun muassa tuetun työllistymisen päätös, TE-toimistoon työnhakijaksi ilmoittautuminen ja palkkatukipäätös.

– Tätä puolta työstämme voisi kuvata sosiaalityön lähestymistavaksi, kertoo Työtä-hankkeen projektityöntekijä Mika Piiroinen.

Sekä työvalmentaja että työhönvalmentaja tukevat niin työntekijää kuin työn tilaajaakin.

Tavoitteena on sijoittuminen avoimille työmarkkinoille

Minka Hänninen ja Mika Piiroinen Imatran Toimis-keskuksen tiloissa. He hymyilevät toisilleen pöydän ääressä. Pöydällä on suuri paperi ja sakset.
Minka Hänninen ja Mika Piiroinen muistuttavat päättäjiä siitä, että työhönvalmennukseen kannattaa satsata. He toivovat lainsäädäntöä byrokratian poluilla navigoinnin tueksi. Kuva: Hanna Koikkalainen

Jo ennen Työtä-hanketta työvalmennuskeskuksen asiakkaat ovat työtoiminnassa tehneet erilaisia remonttitöitä ja työskennelleet ruokahuollossa ja siivouspalveluissa. Koska palvelumyynti ulkoisille tilaajille ei ole perinteistä sote-toimintaa, alihankintamallin rakentamisen yhteydessä on keskusteltu yksityiskohdista lakimiehen ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston kanssa.

Hankkeessa mietitään huolellisesti paitsi työsuhteeseen liittyviä asioita, myös palveluiden hinnoittelua, markkinoita ja kilpailuasetelmaa. Mika Piiroinen alleviivaa sitä, etteivät myytävät palvelut kilpaile alueen yritystoiminnan kanssa. Toiminnan luonne säilyy sosiaalihuollolle tyypillisenä. Työntekijät eivät ole rakennusalan ammattilaisia, vaan osatyökykyisiä, jotka tarvitsevat tukea työllistymiseensä ja joiden on vaikea työllistyä.

Parhaimmillaan pitkän tähtäimen tavoite on sijoittuminen avoimille työmarkkinoille.

– Ensisijaista on kuitenkin oppia sosiaalisia ja työelämätaitoja, kuvaa Piiroinen.

Hän myös muistuttaa, että alihankintamallista voi aina palata takaisin perinteiseen työtoimintaan.

Piiroinen jatkaa kertomalla esimerkkejä aikaisempien työhönvalmennettavien työllistymisestä esimerkiksi piha-alueiden hoitoon ja siivoukseen.

– Kyllä sitä tapahtuu. Taustalla on silloin työnantajan arvovalintoja, joita ei mitata rahalla. Kun töitä pilkotaan, yllättävän monesta hommasta löytyy osatyökykyisille sopivia tehtäviä.

Työllistämistä helpottaa palkkatuki, jota kaikki työnantajat voivat hakea.

Teksti

Tuulevi Aschan

Kuvat

Hanna Koikkalainen

 

 

Simple Share Buttons