Suoraan sisältöön

Eijan työkyvyttömyys jäi lyhytaikaiseksi, kiitos nopeiden tukitoimien

Eija, 50, liukastui työmatkalla. Ranne murtui ja se laitettiin kipsiin. Ranne jäi virheasentoon, mistä syntyi pysyvä haitta, joka vaikutti myös työkykyyn. Vakuutusyhtiö korvasi ensimmäisen sairausloman. Se arvioi muutama kuukausi myöhemmin, että ranteen pitäisi olla jo kunnossa, mutta Eija ei ollut työkykyinen myyjän työhönsä. Terveyskeskuslääkäri kirjoitti Eijalle uuden sairausloman.

Ennen onnettomuutta Eija oli työskennellyt eri myymälöissä keikkatyöntekijänä. Työ oli ollut fyysisesti raskasta, mutta hän oli ollut tyytyväinen työhönsä ja halusi palata siihen takaisin. Eija ei kaivannut vakituista työsuhdetta, vaan halusi määritellä työaikojaan itse. Kauppatyö oli osa Eijan identiteettiä.  Hänellä ei ollut sairauslomalla käytössä työterveyshuoltoa, koska ei ollut vakituista työsuhdettakaan.

Kauppatyö oli osa Eijan identiteettiä.

Neljä kuukautta onnettomuudesta Eija kuuli käsikirurgin kontrollikäynnillä, että Taysiin on perustettu osatyökykyisille uusi palvelumuoto työkyvyn tukemiseksi. Eija otti yhteyttä tätä palvelua koordinoivaan Toimintakykykeskukseen, jossa hänen puheluunsa vastasi sosiaali- ja terveysalan ammattilainen. Tämän asiantuntijan avulla käynnistyi Eijan paluu työelämään.

Sairausloman sijaan kuntoutuspolulle

Toimintakykykeskus (TOIKE) liittyy Suomen hallituksen kärkihankkeeseen Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) ja sen Polut hoitoon ja kuntoutukseen -projektiin. Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiireissä toteutettavassa alueellisessa kokeilussa kehitetään tuki- ja liikuntaelinsairaiden työkykyongelmien varhaiseen tunnistamiseen sekä kuntouttavien ja työllistävien toimien käynnistymiseen liittyvää uutta verkostomaista mallia. Mallia rakennetaan yhdessä työterveyshuollon, perusterveydenhuollon sekä muiden työelämätoimijoiden kanssa. Päämääränä on yleistettävä malli, joka on mahdollista ottaa käyttöön muissakin maakunnissa.

Toimintakykykeskuksessa osatyökykyisiä asiakkaita ohjataan sairauslomien sijaan varhaiseen, tarkoituksenmukaiseen ja oikea-aikaiseen kuntouttavaan polkuun. Olennaista on rakentaa asiakasta tukevien toimijoiden verkosto. Siinä eri toimijoilla on yhteinen päämäärä ja luottamus yli sektorien toimivan verkoston jäsenien ammattitaitoon, mikä ei ole aina ollut itsestään selvää. Verkoston tärkein dokumentti on asiakassuunnitelma, jonka asiakas ja työntekijät laativat yhdessä ja siihen sitoudutaan.

Työ on usein työkykyä eteenpäivän vievä voima

Eija pääsi nopeasti työterveyslääkärin ja ensilinjan työntekijän vastaanotolle. Lääkäri arvioi, että ranteen vamma haittaa pysyvästi työkykyä. Eija sai kuulla ammatillisesta kuntoutuksesta, josta hänellä ei ollut aiemmin tietoa. Hän ei halunnut uudelleen koulutusta, mutta työkokeilu kiinnosti. Eija ei enää kyennyt nostamaan ja kantamaan raskaita tavaroita tai tekemään työtä, jossa samat liikkeet toistuvat. Työkokeilussa oli keskeistä löytää aiempaa fyysisesti kevyempiä tehtäviä.

Eija oli alustavasti selvittänyt työkokeilupaikkaa edellisten esimiestensä kanssa. Yhdessä Toimintakykykeskuksen kanssa sovittiin, että Toiken lääkäri tekee lausunnon ammatillisen kuntoutuksen hakemiseksi. Kuukausi ensikontaktista Eija soitti uudelleen Toimintakykykeskukseen. Hän oli sopinut, että työkokeilu alkaa kahden kuukauden kuluttua.

Hakemus ammatillisesta kuntoutuksesta on odottanut työkokeilutietojen tarkentumista, mutta Eija on keskustellut asiasta työeläkevakuuttajan kanssa. Sieltä on luvattu päätös kolmessa viikossa. Eijan kanssa sovittiin, että hän soittaa Toimintakykykeskukseen, jos tulee ongelmia ja muutenkin, kun työkokeilu on alkanut.

Toimintakykykeskuksen tuki auttoi Eijaa uuden suunnan etsimisessä. Hänen työhön paluutaan vahvistettiin ja tuettiin niin, että hän voi toimia muuttuneilla edellytyksillä.  Ajatuksena on, että työ on usein työkykyä eteenpäin vievä voima.


Lue lisää


Teksti

Tuula Haukka-Wacklin

projektipäällikkö

TOIKE-hanke


Simple Share Buttons