Suoraan sisältöön

Digitalisaation uusia mahdollisuuksia osatyökykyisten palveluissa

Sähköisiä välineitä käytetään paljon jo nyt, ja uusia sähköisiä järjestelmiä ja työkaluja kehitetään lisää sosiaali-, terveys- ja työvoimapalveluihin. Kannattaa ottaa selvää, mitä mahdollisuuksia ne tarjoavat omaan työhön tai tilanteeseen.

Ennakointi

– Digipalveluilla voidaan ennaltaehkäistä hoidon ja kuntoutuksen tarvetta, sanoo erityisasiantuntija Jukka Lähesmaa sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Kaikille työikäisille tulisi olla terveyttä ja hyvinvointia edistävä palveluvalikoima. Tämmöinen onkin valmisteilla ODA-kärkihankkeessa. Kuntoutuksen uudistamiskomitea ehdottaa, että kansalaisten käyttöön tarjotaan sähköinen työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä.

Arviointi ja suunnittelu

Osatyökykyisten ja ammattilaisten yhdessä tekemä tilanteen arviointi, tavoitteiden kartoitus ja suunnittelu tehdään entistä enemmän sähköisillä välineillä. Parhaimmillaan niissä voidaan hyödyntää osatyökykyisen aiemmin itse tekemiä arviointeja. Koska tavoitteet ja tilanteet muuttuvat, asiakassuunnitelman tulisi olla joustava ja kulkea osatyökykyisen mukana silloinkin, kun tavoitteet tai vastuuhenkilö vaihtuvat. Palveluyhteistyön perusta on luonnollisesti osatyökykyisen suostumus tietojen kulussa ja jakamisessa. Sähköisillä hälytysjärjestelmillä voidaan saada tarkempaan seurantaan hoitoa tai kuntoutusta tarvitsevia ihmisiä.

”Tarvitaan myös eettistä keskustelua palvelujen digitalisaatiosta.”

Yhteistyö

Sujuvat, tarkoituksenmukaiset ja oikea-aikaiset palvelut edellyttävät monia ammatillisia erityisosaamisia, mutta erityisesti myös yhteistyötä ja koordinointia.

Tulevaisuudessa on entistä tärkeämpää tietää, mistä ja keneltä löytyy osatyökykyisen tai ammattilaisen tarvitsema tieto. Jukka Lähesmaa ideoikin, että tätä varten voisi olla käyttäjiä ohjaava digitaalinen ohjelma, joka sisältäisi tarvittavaa tietoa käyttäjäystävällisessä muodossa. Tietyoelamaan.fi -portaali on hyvä alku tähän suuntaan, ja Polut hoitoon ja kuntoutukseen -osahankkeessa on tekeillä portaaliin tuleva digitaalinen oppimisohjelma.

Sähköiset järjestelmät eivät tuskin koskaan tule korvaamaan kasvokkain tapaamista ja keskustelua. Sitä tarvitaan sekä eri ammattilaisten välillä kuin myös ammattilaisten ja osatyökykyisten välillä. Erilaisilla video- ja etäyhteyksillä voidaan helpottaa tapaamisia.

Oppiminen

Sähköisiä työkaluja kehitetään käytännön tarpeisiin. Polut hoitoon ja kuntoutukseen -osahankkeessa suunnitellaankin kokonaisarkkitehtuuria tukemaan osatyökykyisille suunnattujen palvelujen kehittämistä. Digitalisoitumisen edellyttämän palvelutyön systematisoinnin ja vakioinnin tulisi lisätä, ei vähentää, ammattiosaamisen tarkoituksenmukaista käyttöä.

Tarvitaan kannustamista ennakkoluulottomaan kokeiluun. Digitaaliset työkalut ajan oloon myös muokkaavat palveluympäristöä monin tavoin, jolloin toimintatapoja pitää jälleen uudistaa. Oppimista on paljon, ja herääkin kysymys, miten itse digitaaliset välineet voisivat tukea oppimista. Voisiko esimerkiksi ammattilainen saada digivälineiden avulla tietoa omasta toiminnastaan, oman ja yhteisen kehittämisen pohjaksi?

Lopuksi: Onko kaikki digitalisaatio hyväksi?

Uudet sähköiset välineet tuovat mahdollisuuksia niin osatyökykyisille, ammattilaisille kuin johtajillekin. Ne eivät kuitenkaan aina toimi kuten oletetaan, tai niillä voi olla ei-toivottuja vaikutuksia. Tämän takia tarvitaan myös eettistä keskustelua palvelujen digitalisaatiosta. Johdolla on tärkeä tehtävä keskustelun mahdollistamisessa ja kehittämisessä.

Digitalisaatio mahdollistaa sen, että kaikki voivat tuoda esiin kysymyksiä, epäilyjä ja parannusehdotuksia – ja näiden avulla voidaan päästä paremmin eteenpäin.


Teksti

Laura Seppänen

Työterveyslaitos


Simple Share Buttons